Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri SK Cup

Nuorten naisten nousu avainpaikoille on ihailtavaa, mutta jos huomio kiinnitetään vain ministerien nuoruuteen ja naiseuteen, ollaan kaukana todellisesta tasa-arvosta

Suomi on saanut naisvoittoisen hallituksen, ja suomalaisten nuorten naisten voittokulkua on suitsutettu ympäri maailman. Onnitteluihin on helppo yhtyä, onhan harmaata miesrivistöä riittänyt vuosikymmenten ajan. Mutta jokin tässä mättää. Naisministeriyttä hehkutetaan estoitta kaikkialla, vaikka näihin asti sukupuolen mainitseminen on ollut lähes kiellettyä. Kaksitoista naista yhdeksäntoista ministerin hallituksessa muutti kaiken. Hetkessä on unohdettu, että Suomesta piti tulla sukupuolineutraali. Kelataanpa vähän taaksepäin. Kouluille on jokin aika sitten jaettu ”Tasa-arvo on taitolaji” -opasta, jonka mukaan koulujen käytäntöjen tulisi lievittää sukupuolittuneisuutta. Opetushallituksessa oli kiinnitetty huomiota siihen merkittävään epäkohtaan, että opettajat sanoivat tyttöjä tytöiksi ja poikia pojiksi. Näin ei pidä tehdä, koska opetusviranomaisen mielestä jatkuva sukupuolen mainitseminen antaa lapselle ylikorostuneen käsityksen sukupuolen merkityksestä. Ei siis mitään tyttöjoukkueita ja poikajoukkueita enää. Ohjeistus ei ollut sitova, vaan suositusluontoinen ja tarkoitettu opetuksen tueksi. Kukaan ei taida tietää, miten sitä on noudatettu. Myös Väylävirastossa on oltu valppaina. Viraston mielestä osassa liikennemerkkejä on sukupuolittunutta ainesta. Ei käy laatuun, että esimerkiksi suojatien merkissä tietä ylittää reippaasti askeltava ja ilmeisen hyväkuntoiselta näyttävä mies. Liian asenteellista. Tämäkin epäkohta on nyt poissa, sillä liikennemerkkien suunnittelijat ovat saaneet työnsä päätökseen. Uudessa suojatien merkissä mennä töpöttää pullea pallopää, jota ei voi tunnistaa mieheksi eikä naiseksi. Huikea askel kohti suurempaa sukupuolineutraaliutta on otettu. Kumpikin interventio todistaa osaltaan, miten valpas ja ahkera virkamieskunta meillä on. Näkevät monia ongelmia, jotka meiltä muuten jäisivät huomaamatta. Eipä nukuta mediankaan puolella. Parisen vuotta sitten Aamulehti päätti ottaa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit. Kaikista miesloppuisista piti päästä eroon, koska ne ohjaavat ajattelua tiettyyn suuntaan. Jokuhan voi luulla, että luottamusmiehen tai esimiehen pitää olla mies. (Sellaista ihmistä ei kuitenkaan vielä tähän mennessä ole kävellyt vastaan.) Lehden mielestä ei myöskään pidä puhua naisurheilijoista eikä miesurheilijoista, vaan urheilijoista. Tämä kaikki nieltiin mukisematta, mutta eduskunnan puhemiehen kohdalla kynnys nousi liian korkeaksi. Aamulehti ilmoitti nimittäin alkavansa käyttää eduskunnan puhemiehestä titteliä puheenjohtaja. Siinä mentiin jo valtiosäännön tontille ja idea tyrmättiin nopeasti usealta taholta. Eduskunnan puhemies ei ole pelkkä puheenvuorojen jakaja, vaan historiallisesti merkittävä instituutio, jonka tehtävät on määritelty Suomen perustuslaissa ja eduskunnan työjärjestyksessä. Hän johtaa eduskunnan työtä. Moni muistanee, miten esimerkiksi Sauli Niinistö puhemiehenä puuttui kansanedustajien rahankäyttöön ja tarpeettomiksi katsomiinsa kerhoihin. Sen verran Aamulehden ideaa tuli eduskunnassa kokeilluksi, että kun muuan kansanedustaja puhutteli arvoisaa puhemiestä arvoisaksi puheenjohtajaksi, hän sai puheenvuoron vasta, kun käytti oikeaa titteliä. Kuten puhemiesepisodi osoittaa, täydelliseen sukupuolineutraaliuteen pyrkiminen ampuu helposti yli ja hieno tasa-arvotavoite kääntyy itseään vastaan. Nuorten naisten nousu avainpaikoille on ihailtavaa, mutta jos huomio kiinnitetään vain ministerien nuoruuteen ja naiseuteen, ollaan kaukana todellisesta tasa-arvosta. Antakaamme uusien ministerien näyttää, mihin heistä on. Meillä on lupa odottaa työtä ja tuloksia. Kukkopilli on kukkopilli vain jos se soi. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori Eurajoen Luvialta.