Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Vanhusväestön lisääntyminen haastaa palvelujen riittävyyden

Ikääntyvä Suomi alkaa vähitellen muuttua näköisekseen. Kaupallisilla markkinoilla tarjotaan jo sitä, mitä seniorikansalaiset kysyvät. Eläkeikään ehtineille ja maksukykyisille ikäihmisille markkinoidaan monenlaisia hyvinvointi-, kulttuuri- ja matkailupalveluja. Iso kysymys on, vastaako kunnallinen palvelutuotanto haasteeseen vanhusväestön määrän radikaalisti lisääntyessä? Miten huomioidaan yhdenvertaiset palvelut muiden ikäryhmien rinnalla ja taataan vanhenevan väestön hoiva riittäväksi? Kuntalain mukaisesti ikääntyneen väestön osallisuuden ja vaikuttamisen varmistamiseksi on kunnassa oltava oma vanhusneuvosto. Porin vanhusneuvosto on perustettu jo 1999. Tällä hetkellä Porin vanhusneuvosto kantaa huolta erityisesti kotihoidon riittävyydestä ja laadusta. Porin perusturvan vanhuspalvelusuunnitelman (voimassa 2020 saakka) päivityksen yhteydessä tulee miettiä muun muassa asiakkaan vanhuspalvelujen piiriin pääsemisen kriteerit. Kotihoitoa priorisoitaessa voi käydä niin, että kotipalvelua tarjotaan huonokuntoiselle vanhukselle palveluasumisen tai tehostetun palveluasumisen sijasta. Vanhuksen oikeus elää omassa kodissaan onkin nähty vanhuspalvelulain merkittävänä saavutuksena. Toisaalta tämä oikeus ei saisi kuitenkaan muuttua rajoitteeksi, minkä perusteella evättäisiin muut asumispalvelujen mahdollisuudet. Yhteisöllinen palveluasuminen, joka merkitsee monipuolista vuorovaikutusta yhteisössä asujien kesken, on lähes kokonaan porilaisilta ikäihmisiltä saavuttamattomissa. Parhaillaan ympäristöministeriö laatii ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaa. Toivon mukaan maaliskuussa luvattu ohjelma patistaa Porin seudulla kehittämään uusia ratkaisuja sekä julkisella että yksityisellä sektorilla - myös niiden yhteistyönä, monipuoliseen senioriasumiseen. Tuleva laitoshoidon hoitajamitoitus on hyvä asia, mutta herättää myös kysymyksen, siirtyykö kotihoidon puolelta päteviä hoitajia laitoshoidon puolelle. Kotihoidon määrän ja laadun takaaminen onkin tässä sote-palvelujen kehittämisvaiheessa olennaisen tärkeää. Onko Porin perusturvan alueella resursseja taata määrällisesti ja laadullisesti riittävä vanhusten kotihoito, jota myös säännöllisesti valvotaan? Porin vanhusneuvosto on vedonnut kaupungin eri toimialoihin siten, että niiden on otettava huomioon päätöksenteossaan vaikutukset vanhusväestöön laaja-alaisesti. Hyviä tuloksia on saatu muun muassa kaupungin liikennesuunnittelussa ja kirjastopalveluissa, joissa on kuultu vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston edustajia. Sen sijaan vanhusneuvostoa ei kuultu esimerkiksi tehtäessä päätös siirtää Maantiekadun apuvälinelainaamo Honkaluotoon. Tämä tarkoittaa sitä, että apuvälineiden lainaaminen muuttuu kertaheitolla huonommaksi, kun saavutettavuus heikkenee. Ilman omaa autoa ei Honkaluodossa asioida. Kaiken kaikkiaan kunnallisessa ikäihmisten palvelutuotannossa ja sen suunnittelussa on otettava palvelujen saavutettavuus ja esteettömyys huomioon joka kerta. Tämä varmistuu, kun toimikunnissa ja työryhmissä saadaan vanhusväestön ääni kuuluville vanhusneuvoston edustuksen kautta. Vanhusneuvoston ohella Porissa muita vaikuttamiselimiä ovat vammaisneuvosto ja rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta. Tällainen osallistava demokratia tuo päätöksenteon lähelle kuntalaisen arkea ja jokapäiväistä elämää. Kaarina Ranne Kirjoittaja on Porin vanhusneuvoston puheenjohtaja.