Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Analyysi: Suomen romanikeskustelu jumittuu rikoshuhuihin ja sivuuttaa kansainväliset kehityskulut

Se on kuin elefantti olohuoneessa – siitä ei osata puhua, mutta siitä huolimatta se näkyy ja tuntuu. Näin nuori romaniaktivisti ja teatteriohjaaja Alina Șerban kuvaili kansanryhmänsä historiaa haastattelussamme viime syksynä. Viime perjantaina vietettiin eurooppalaista romanien joukkotuhon muistopäivää. Holokaustissa kuoli yli puoli miljoonaa romania. Tätä ennen he olivat Romaniassa olleet puoli vuosituhatta orjina. Suomessa kansanmurhan muistopäivä meni medialta kokonaan ohi, vaikka vähemmistöstä onkin muutoin puhuttu vilkkaasti. Itä-Euroopan romanit ovat viime aikoina olleet mediassa esillä kerjäämiseen liittyvien todistamattomien rikosepäilyiden näkökulmasta. – Heidät halutaan kriminalisoida, koska heitä ei haluta tänne, sanoi Helsingin yliopiston romanikielen ja -kulttuurin opettaja ja tutkija Henry Hedman Lännen Median reportaasissa viime viikolla. Romanien parissa töitä tekevältä Helsingin Diakonissalaitokselta kuitenkin kerrotaan keskustan puoluelehti Suomenmaan haastattelussa, ettei ihmiskaupan elementtejä ole havaittu. Lehti huomauttaa myös, että poliisin tilastoissa romanialaisten rikosepäilyt ovat vähentyneet tällä vuosikymmenellä selvästi. Näissä näkyvät sekä romanien että vähemmistöön kuulumattoman romanialaisväestön rikokset. Suomi on oikeusvaltio, jossa jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Katteettoman rikosepäilyn jankkaus ei muiden väestöryhmien kohdalla kävisi päinsä. Helsingin Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäisen mukaan hankalinta romanien oikeuksien edistämisessä ovat ihmisten asenteet. Hän puhuu mustalaisvihasta. Käsitettä tukee kansainvälinen liikehdintä. Italian sisäministeri Matteo Salvini herätti viime viikolla paheksuntaa käyttämällä loukkaavaa ilmausta "zingaraccia", kurja mustalainen. Ukrainassa romaneita on kuollut äärioikeiston hyökkäyksissä. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty huomautti viime vuonna, että kodittomien romanien elämä länsinaapurissamme Ruotsissa on "syrjittyä, vaarallista ja epätoivoista". Viime aikoina Romaniassa kantaväestö on paheksunut säännöllisesti jo sitäkin, että isojen festivaalien dj:t ovat soittaneet ohjelmistossaan romanien manele-populaarimusiikkia. Trump-uutisoinnissa media opettelee jättämään epämääräiset väitteet omaan arvoonsa, ettei niitä tarkastelemalla vain vahvisteta huhuja. Samaa tarvitsisi suomalainen julkinen keskustelu Itä-Euroopan romaneista. Yleiseen mielipiteeseen juurtunut ajatus kerjäämisen takana olevasta järjestäytyneestä rikollisuudesta on jäänyt todistamatta, mutta jatkuva asiaan palaaminen leimaa ryhmää ja estää keskustelun muista näkökulmista. Marja Pentikäisen mukaan romanien parissa työskentelevät tahot tarvitsisivat median puolelleen. Pidemmälle pääsisi kuitenkin jo lisäämällä perspektiiviä aiheen käsittelyyn. Juttua täsmennetty torstaina 8. elokuuta klo 16:70. Romanien järjestäytyneen rikollisuuden näyttö puuttuu nimenomaan kerjäämiseen liittyen.