Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Näin monen odotetaan sairastuvan, joutuvan tehohoitoon ja menehtyvän, kun koronavirus iskee Satakuntaan – Tehohoitopaikkojen määrää ollaan lisäämässä tuntuvasti

Koronavirus voi olla Satakunnalle kovempi paikka kuin yleiset ennusteet kertovat. Kävimme läpi tiedot THL:n ja Turun yliopiston ennusteesta, mutta se ei kerro koko totuutta. Satakunnassa on omat erikoispiirteensä. Jos koronavirusepidemia iskee Satakuntaan THL:n ja Turun yliopiston keskiviikkona julkaiseman ennusteen mukaisella voimalla, noin 440 satakuntalaista joutuisi sairaalahoitoon ja heistä noin 140 tarvitsisi tehohoitoa. Ennuste perustuu oletukseen, että yksi koronatartunnan saanut henkilö tartuttaa keskimäärin 1,6 henkilöä, eli tarttuvuusluku on 1,6. Koronavirustartunnan saisi noin 40 prosenttia väestöstä, mikä tarkoittaisi Satakunnassa noin 87 000 tartuntaa. Arviot tartunnan saaneiden kuolleisuudesta vaihtelevat paljon, mutta tämän hetkisten arvioiden valossa se voisi olla 0,1 prosentin luokkaa. Se tarkoittaisi pelkästään Satakunnassa arviolta lähes 90:ää menehtynyttä. Aivan näin synkkä tilanne ei välttämättä ole edessä. Ennusteessa on THL:n ylilääkäri Tuija Leinon mukaan vähän marginaalia, sillä sen tarkoituksena on auttaa terveydenhuoltoa valmistautumaan tulevaan hoidon tarpeeseen. Aliarviointia on pyritty välttämään. Ennusteessa mallinnettiin myös vielä vakavamman epidemian seurauksia. Jos tarttuvuusluku olisikin 1,6:n sijasta 1,8, koronavirustartunnan saisi noin 50 prosenttia väestöstä. Satakunnassa se tarkoittaisi noin 110 000 tartuntaa ja noin 110 menehtynyttä. Noin 610 satakuntalaista tarvitsisi sairaalahoitoa ja heistä noin 200 tehohoitoa. Leinon mukaan lievempi skenaario on kuitenkin selvästi todennäköisempi. Satakunnan väestörakenne saattaa asettaa maakunnan vielä tukalampaan tilanteeseen kuin Suomen keskimäärin. Ikäihmisten osuus Satakunnan väestöstä on selkeästi maan keskiarvoa suurempi, ja ikä on tärkeä riskitekijä viruksen aiheuttamassa covid-19-taudissa. Satakunnan väestöstä 19,6 prosenttia on vähintään 70-vuotiaita, 7,3 prosenttia vähintään 80-vuotiaita ja 1,2 prosenttia vähintään 90-vuotiaita. Näiden ikäryhmien osuus väestössä on Satakunnassa 20–28 prosenttia suurempi kuin maassa keskimäärin. Se, miten paljon ikäihmisten suuri osuus vaikuttaa vakavien tautitapausten määrään ja sairaalahoidon tarpeeseen, riippuu Leinon mukaan pitkälti siitä, miten hyvin ikäihmisiä pystytään suojelemaan kontakteilta ja tartunnoilta. – Jos mitään kontaktien rajoittamiseksi ei olisi tehty, sairaalahoitoa vaativien potilaiden osuus olisi Satakunnassa todennäköisesti maan keskiarvoa suurempi. Jos ikäihmisten ehdoton eristäytyminen onnistuu, Satakunnassakin pitäisi sairastua pääasiassa työikäisiä ja nuorempia. Edes tehohoito ei Leinon mukaan juurikaan hyödytä hyvin iäkkäitä ja monisairaita koronapotilaita. Vaikka heidät tehohoitoon laitettaisiinkin, he menehtyisivät maailmalta saatujen kokemusten valossa todennäköisesti muutamassa päivässä. – Ikäihmisten ei pitäisi käydä edes kaupassa, vaan kauppa-asiat pitäisi saada hoidettua muilla tavoin. Erityisen tärkeää olisi Leinon mukaan saada pidettyä virus poissa vanhusten hoivakodeista. Terveydenhuoltojärjestelmän kestävyyden kannalta olennaista on se, miten paljon sairaala- ja tehohoitoa potilaat tarvitsevat samanaikaisesti. Tuoreen ennusteen valossa Satakunnassa sairaalahoidossa olisi epidemian huipun aikana samanaikaisesti noin 35 potilasta. Heistä tehohoitoa tarvitsisi arviolta 11 potilasta. Vakavammassa, mutta tämän hetken tietojen mukaan epätodennäköisessä skenaariossa tehohoitoa tarvitsisi yhtäaikaisesti enimmillään noin 20 potilasta. Satasairaalan johtajaylilääkäri Sari Sjövall kertoo, että heidän omien laskelmiensa mukaan epidemian vaikeimmassa vaiheessa koronapotilaille tarvittaisiin 14 tehohoitopaikkaa. Tällä hetkellä Satasairaalassa kuusi tehohoito- ja kuusi tehovalvontapaikkaa. Niiden ero on Sjövallin mukaan veteen piirretty viiva, ja myös tehovalvontapaikoissa pystytään antamaan tehohoitoa. – Meillä on suunnitelma siitä, miten pystymme kasvattamaan tehohoitopaikkojen määrän 19:ään. Tarkoituksena on lisätä valmiutta vielä kahdella paikalla, jolloin pystyisimme kasvattamaan tehopaikkojen määrän 21:een. Ylimääräisen teho-osaston tilat ovat hänen mukaansa valmiina ja henkilökunta on jo koulutettu, joten se voidaan ottaa käyttöön tarpeen vaatiessa hyvin nopeasti. – Näkisin, että olemme valmistautuneet epidemiaan hyvin. Normaalioloissa Satasairaalassa on samanaikaisesti tehohoidossa noin viisi potilasta. Pahimman koronaepidemian aikaan tätä kuormitusta ei kuitenkaan juurikaan olisi. – Kun leikkauksia tehdään paljon, osalle voi tulla komplikaatioita, joita joudutaan hoitamaan jonkin aikaa teho-osastolla. Kun täällä tehdään vain välttämättömät toimenpiteet, tällaisia tehohoitopotilaita ei juurikaan tule. THL:n tämän hetken arvio on, että koronaepidemian huippu osuu Suomessa toukokuulle. THL:n ja Turun yliopiston tekemän mallinnuksen mukaan noin 11 300 ihmistä tarvitsisi Suomessa sairaalahoitoa uuden koronaviruksen vuoksi. Heistä 3 600 tarvitsisi tehohoitoa. Samanaikaisesti sairaalahoidossa olisi arvion mukaan enimmillään hieman yli 900 potilasta, joista tehohoidossa 280. Vakavan koronavirusinfektion riskiryhmä ovat yli 70-vuotiaat. Satakunnassa oli 70 vuotta täyttäneitä helmikuun lopussa 42 527, eli 19,6 prosenttia väestössä. Se on selvästi enemmän kuin koko maassa keskiarvo, 15,9 prosenttia väestöstä. Muita vakavalle infektiolle altistavia tekijöitä ovat vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes, johon liittyy elinvaurioita, krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti ja vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys. Myös sairaalloinen ylipainoa ja päivittäinen tupakointi saattavat lisätä vakavan infektion riskiä. Lähteinä on käytetty artikkelissa mainittujen haastateltavien lisäksi THL:n ja Turun yliopiston ennustetta koronaviruksen vaikutuksista hoidon tarpeeseen, Tilastokeskuksen väestörakenteen ennakkotietoja helmikuulta 2020, THL:lle tehtyjä sähköpostikyselyjä ja THL:n verkkosivuja.