Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Kun valkoinen lihaa syövä heteromies masentuu, ei ketään tunnu kiinnostavan

Elämme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kukoistuskautta. Kaikki ovat saman arvoisia ihmisiä – ihonväristä, etnisestä taustasta ja uskonnosta riippumatta. On kuitenkin yksi ihmisryhmä, joka jää mielestäni armottomasti liian vähälle huomiolle yhteiskunnassamme. Olen valkoinen , kristitty, lihaa syövä heteromies. Ja olen ylpeä siitä. Voin vain arvailla, kuinka monella ihokarvat nousivat pystyyn edellisen lauseen takia. En ole tehnyt kellekään pahaa, enkä suostu häpeilemään itseäni sen takia, mitä joku muu kanssani saman ihovärin tai uskonnon omaava on tehnyt joskus aikaisemmin. Jokainen ihminen on yksilö, mutta jostakin syystä tuntuu, että minua yritetään vähän joka paikassa ja asiassa tunkea samaan muottiin, joka rakentuu stereotypioiden ympärille. Kun keskustelin lähipiirini kanssa kyseisestä aiheesta ja kerroin, että aion kirjoittaa kolumnin juuri tästä asiasta, useampi yritti estellä minua. Että eihän tuollaisesta aiheesta sovi puhua noin julkisesti, etenkään maakunnan kärkilehdessä. Miksi ei? Kerron asian siten, miltä se minusta tuntuu ja miten satun näkemään kyseisen asian. Voisin kai kutsua itseäni kokemusasiantuntijaksi. Olen nähnyt hyvin läheltä, miten nuori suomalainen mies on masentunut, eikä ainakaan julkisesti juuri ketään tunnu kiinnostavan. Monelle itsenäistyvälle nuorelle saattaakin herätä vaikealla hetkellä eräs kysymys. Kenen puoleen voin kääntyä? Kehen voin luottaa? Kuka välittää? On myös eräs asia, jota jokaisen olisi syytä miettiä. Kuka tahansa voi julkisesti haukkua ja parjata valkoisia, lihaa syöviä heteromiehiä, eikä kukaan varmasti nouse solvaajaa vastaan. En aio sietää enää yhtään ilkkumista, joka pohjautuu vain ja ainoastaan siihen, millainen olen. Tässä ei ole mitään muita ihmisryhmiä vastaan, vaan haluan vain kertoa, miten itse koen asian päivittäin. Vaikka kukaan ei pysty näkemään tulevaisuuteen, niin onneksi maailma sekä käsitykset muuttuvat ajan saatossa parempaan suuntaan. Ehkä joku päivä kaikki ihmiset ovat oikeasti tasa-arvoisia. Arttu Lindqvist Kirjoittaja on porilainen lukio-opiskelija.