Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Aktiivimalli singautti yksityisten uravalmennusfirmojen bisneksen jopa 1909 % kasvuun - työttömän Johannan mukaan sisältö pelkkää ”diibadaabaa”

Johanna Laakso katseli ympärilleen. Kurssin muut osallistujat olivat laidasta laitaan, nuorista vastavalmistuneista eläkeikää lähenteleviin kuusikymppisiin. Jo se alkoi ihmetyttää. – Kyllähän sen kurssin ohjelman pitäisi olla oikeasti räätälöidympää. Pitäisi ottaa huomioon, minkälaista työvoimaa yritykset alueella tarvitsevat ja minkälaista osaamista kurssille osallistuvilta työttömiltä puuttuu, Laakso arvostelee TE-toimiston hänelle osoittamaa uravalmennuskurssia. – Tuollaiset CV:n hieromiset ovat yhtä tyhjän kanssa. Kokkolalaisella Laaksolla on monta eri ammattipätevyyttä ja kokemusta yrittämisestäkin. Aktiivisuudesta kertovat myös monet luottamustoimet. Hän ei kärsi päihde- tai mielenterveysongelmista. Aktiivimallissa työttömän on osoitettava aktiivisuutta tai muuten hänen työttömyysturvaansa alennetaan. Laakson kohdalla työllistymistä edistävä palvelu oli istuminen neljän viikon ajan uravalmennuskurssilla. Kurssin työvoimahallinto osti alan yksityiseltä firmalta, Spring House Oy:ltä. Laaksosta jo sana ”uravalmennus” kuulostaa pitkäaikaistyöttömille suunnattuna teennäiseltä. – Eihän ”ura” ole yksittäisiä työpätkiä sekalaisia töitä, vaan sen pitäisi olla jatkuvaa, mielellään nousujohteista kehitystä, hän tuhahtaa. Vähän hyötyä Laakso kokee, että kurssin ainoa konkreettinen hyöty oli hänen kohdallaan sen aikana maksettu korotettu työttömyyspäiväraha ja 9 euron veroton kulukorvaus per osallistumispäivä. – Ja olihan ihan kiva siellä hotellin kokoushuoneessa toisten kurssilaisten kanssa jutella. Laakso arvelee, että merkittävä osa kurssilaista oli mukana vain aktiivimallin takia, ilman odotuksia työllistymisestä. Suurin osa viime vuonna valmennuksen suorittaneista olikin kolme kuukautta palvelun päättymisen jälkeen edelleen työttömänä. Valmennukset eivät siis keskipitkällä aikavälillä juurikaan kohenna valmentautujien työllistymismahdollisuuksia. Kurssimateriaalit koostuvat pitkälti yleisistä elämänohjeista Kurssimateriaalit koostuvat pitkälti yleisistä elämänohjeista, joissa korostetaan muun muassa elämäntapojen tärkeyttä ja annetaan neuvoja, miten voi säästää. – Muillakin työvoimatoimiston kursseilla olen ollut jo 1990-luvulla, mutta tämä uravalmennuskurssi oli kyllä vähän sellainen rimanalitus mun uralla. Sisältö oli lähinnä työnhakukurssille soveltuvaa. Ehkäpä tämä on sitä, mitä valtio on heiltä tilannut. Vastuuhan on palvelun ostajalla, Laakso hymähtää. Tuottoisa bisnes Yksityiset firmat näyttelevät yhä isompaa roolia työvoimapalvelujen tuotannossa. Työttömille työhönotto- ja uravalmennuspalveluja tarjoavien yksityisten firmojen bisnes kasvoi hurjimmillaan jopa huikeat 1909 prosenttia samana vuonna, jona työttömien aktiivimalli tuli voimaan. Suurimmat valmennuspalveluiden tuottajat ely-keskuksen mukaan vuonna 2018 olivat: Spring House 5 898 076 euroa, Cimson Koulutuspalvelut Oy 2 965 343 euroa, KK Valmennuskeskus Oy 2 570 477 euroa, Aamos Group Oy 2 027 611 euroa ja Arffman Finland Oy 1 472 273 euroa. Nämä yritykset veivät 26,1 miljoonan euron potista siis noin 15 miljoonaa euroa, loput 11 miljoonaa euroa jakautuivat pienemmille firmoille. Asiakastieto.fi -palvelun tietojen perusteella näyttäisi siltä, että juuri aktiivimalli on kasvattanut niiden bisnestä hurjasti. Aktiivimalli on kasvattanut bisnestä hurjasti Piikkipaikalla olevan Spring House Oy:n tietoja vuodelta 2018 ei ole vielä julkaistu Asiakastieto-sivustolla, mutta hyvää bisnestä yritys teki jo vuonna 2017. Spring House liittyi osaksi Staffpoint-konsernia vuonna 2012. Yrityksen liikevaihto oli Asiakastiedon mukaan 10 miljoonaa euroa vuonna 2017, ja sillä syntyi lähes 2 miljoonan euron tulos. Cimson Koulutuspalvelut Oy:n liikevaihto kasvoi vuonna 2018 yli 300 000 euroa, hieman reilusta 3 miljoonasta eurosta reiluun 3,3 miljoonaan euroon, sillä e teki 170 000 euron tuloksen. KK Valmennuskeskus Oy:n liikevaihto sen sijaan kasvoi vuoden 2017 noin 6,3 miljoonasta eurosta 8,17 miljoonaan euroon, kasvua oli 30 prosenttia. Voittoa yritys teki 374 000 euroa. Aamos Group Oy:n bisnes suorastaan räjähti, sen liikevaihto kasvoi 57 prosenttia ja liiketoiminnan tulos huikeat 1909 prosenttia. Kun yritys vuonna 2017 teki 1 362 000 euron liikevaihdolla tulosta 11 000 euroa, niin 2 138 000 euron liikevaihdolla vuonna 2018 se teki tulosta 221 000 euroa. Ely-keskuksen raportissa vuodelta 2017 vertailtiin työnhakuvalmennusta, uravalmennusta ja työhönvalmennusta. Uravalmennusten osalta suora työllistävä vaikutus näytti kaikkein heikoimmalta. Esimerkiksi vuoden lopulla 2016 tutkimukseen osallistuneista kurssinsa päättäneistä vain 11 prosenttia oli työllistynyt kolmen kuukauden sisällä. "Netistä ilmaiseksi” Laakso kuuluu enemmistöön, eli hän ei saanut kurssin avulla töitä. – Työpaikkojen etsiminen on kuitenkin kurssilaisen omalla vastuulla. Kurssin vetäjältä sai vinkkejä siihen, mitä työhaastattelussa ehkä kysytään ja muuta vastaavaa. Siis hyvin perustason tietoa, joka harvalle pitkäaikaistyöttömälle tulee yllätyksenä. Laakso ihmetteleekin, miksi CV:n tekemistä pitää hieroa viikkokaupalla erityisellä kurssilla, kun samat ohjeet saa ilmaiseksi netistä. – Näytin tietokoneelta kurssin vetäjälle omaa CV:täni. Vetäjä totesi vain, että sehän on ihan ok. Laakson oma taival työelämässä alkoi 17-vuotiaana vuonna 1992, kun lama runteli Suomea. Hän valmistui kauppaoppilaitoksesta myyntimerkantiksi ja ajautui suoraan työttömyyskierteeseen, jonka katkaisivat välillä lyhyet jaksot esimerkiksi siivouskeikoilla ja telemyyntitöissä. – Kaikki muuttui laman myötä kertaheitolla. Vielä kesällä 1990 Helsingissä oli älyttömät määrät kesätyöpaikkoja, ja mekin kaverin kanssa pääsimme pakkaamaan makkaroita HK:lle. Vuosien varrella olen tehnyt pätkätöitä provisiopalkalla ja työllistämistuella. Vakituista työsopimusta en ole saanut koskaan. Vakituista työsopimusta en ole saanut koskaan. Kun töitä ei löytynyt myyntimerkanttina, Laakso opiskeli itselleen kello- ja kulta-alan erikoismyyjän tutkinnon. Vuonna 2000 hän osti Ähtäristä alan liikkeen ja ryhtyi yrittäjäksi. – Lopulta siirsin firman tänne Kokkolaan. Firma kaatui, kun myyntiä ei tullut tarpeeksi ja kilpailua oli paljon. Rahat eivät riittäneet edes konkurssin tekemiseen, kun sekin olisi maksanut monta tuhatta euroa. Minä vain lopetin liikkeen. Luottotiedot meni, ja maksan yrittämisestä pankkilainaa vielä 13 vuotta. Yrittäjyyden jälkeen Laakso opiskeli isännöitsijän ammattitutkinnon. 2000-luvun lopulla hän jäi reiluksi viideksi vuodeksi kotiin, kun perheeseen syntyi kaksospojat. Kaksi ja puoli vuotta hän oli työttömänä, kunnes sai vuonna 2014 palkkatuettua työtä työvalmennuksen asiantuntija- ja palveluorganisaatio Kokkotyö-säätiön isännöinti- ja kiinteistöpalveluissa. Työtön hän on ollut jälleen syksystä 2017, kun Kokkotyö-säätiön työt loppuivat määrärahojen vähenemisen takia. – Olisihan se ollut mahtava yllätys, jos kurssin vetäjä olisikin ollut joku guru, joka löytäisi minulle töitä ihan, että simsalabim. Se oli kuitenkin ihan sitä samaa yleistä diibadaabaa. Eihän se ihminen mene sinne työpaikkaan työhakemuksia tekemään, vaan hänellä pitää olla ne taidot, joiden takia työnantaja hänet haluaa palkata. – Olisi tietysti aika jännää, jos töihin pääsisi se, jolla on se hienoin työhakemus, oikein kukilla ja sydämillä koristeltuna. Laakson mielestä järkevämpää olisi käyttää uravalmennusrahat johonkin sellaiseen, millä työtön voi oikeasti edistää työllistymistään. – Tiedän tapauksen, jossa pitkäaikaistyötön olisi saanut töitä, mutta Kela ei suostunut antamaan toimeentulotukea tehtävässä vaadittuihin parempiin silmälaseihin. Hullua, että työllistyminen jää kiinni tällaisista asioista. Hylkäsi aktiivimallin Johanna Laakson kaksoset ovat nyt 10-vuotiata ja perheen esikoistytär jo 24-vuotias tradenomi, joka työskentelee tavaratalossa. Perheenäiti itse on nyt tietoisesti päättänyt hylätä aktiivimallin ja keskittää energiansa ”oikeiden töiden” etsimiseen. Niitä hän on hakenut Kokkolan seudulta, Pohjanmaalta ja jopa Tampereelta ja Iisalmesta saakka, vaikka se edellyttäisi asumista arkisin eri paikkakunnalla kuin mies ja lapset. Aktiivimallia hän pitää ”turhana nöyryyttämisenä.” – Jotkut ehkä voivat ollakin laiskoja, mutta ahneus ajaa aina laiskuuden edelle. Miksi ihmeessä töihin kykenevä ihminen tyytyisi olemaan kotona 500 eurolla kuukaudessa, kun töihin menemällä saisi käteen 1500 tai 2000 euroa? Jos joku sanoo, ettei halua töihin, niin luultavasti sellaista ihmistä ei kukaan halua palkatakaan, he eivät ole niitä työnantajien ykkösvalintoja. Hän itse ei ole lannistunut, vaan haaveilee töistä työvalmennuksen parissa jopa päällikkötasolla. Kokkotyö-säätiöllä hän pääsi sitä tekemään ja suoritti oppisopimusjaksolla työvalmentajan erikoisammattitutkinnon. – Viimeistään Kokkotyö-säätiöllä huomasin, että olen aika hyvä esimies. Sain kiitosta siitä niin valmentautujilta kuin pomoltakin. Päällikkötasolla voisin vieläkin enemmän vaikuttaa toimintaan. TE-toimiston tyrkyttämät uravalmennuskurssit hän aikoo jatkossa kiertää kaukaa. Lähteet: Asiakastieto.fi, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: TE-toimiston valmennuspalvelut työnhakuvalmiuksien vahvistajina (raportteja 64/2017), MOT – Näin työttömillä tienataan (Yle 21.1.2019)