Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Loistolevy porilaista maagista realismia

☆☆☆☆☆☆ Porilaisen rockin 2000-luvun puuhamiehiin kuuluvan Pasi Salmen ensimmäinen levy omalla nimellään innoittaa vertailemaan sitä miehen aikaisempaan tuotantoon. Levyllä on löydettävissä Eleanoora Rosenholmin tummahenkistä taidepoppia, Saijaa Saijaan poikamaista ja elämänmyönteistä kitararokkia ja instrumentaaliyhtye Magyar Possen laajoja elokuvamusiikkikaaria. Pianoa ja koskettimia soittava Salmi on saanut apua vanhoilta bändikavereiltaan ja laajalta ystäväpiiriltään, joten soololevyksi kuvailu on tavallaan vähättelyä vaikka Salmi levyn keskiössä onkin. Pasi Salmen tapa laulaa kertomalla tekee lauluista eräänlaisia novelleja kirjallisuudesta tutun maagisen realismin hengessä. Lauluissa pikkukaupungin nukkavieru elämä muuttuu hetkessä, kun upotaan Valtionsillan alla tulvineeseen jokeen tai ikkunan taakse avautuu preerian upottava kuu. Lapsuuden leikki, lapsuuden loppu -kappaleessa taustakuoro lennättää Salmen surumielisesti taivaaseen. Salmi on ottanut sävellyksiinsä vaikutteita laajalla rintamalla jazzista chansoniin. Phil Spector -tyyliin tehty erittäin suureellinen soulrock-kappale Manner murtaa rakkaudellaan mantereita. Preerian upottavassa kuussa on sitä outoa mystiikkaa, joka hurmasi 2000-luvun alussa Suomessa laajemminkin ja alettiin puhua Porin postrockista. Minä olin jo ehtinyt unohtaa sen tunteen.