Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Mitä tarkoittaa valtion velka keskuspankilta?

Kirjoitin viime kerralla (SK 14.5.) Suomen valtion velasta ja erityisesti siitä, mitkä tahot ovat antaneet Suomella lainaa. Suomen julkisesta velasta on siis 73 prosenttia kansainvälisillä sijoittajilla ja 24 prosenttia Suomen Pankilla osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää. Lukijoilta tuli kolumnin jälkeen hyvä kysymys siitä, mitä tarkoittaa, että Suomi on velkaa keskuspankille? Eikö valtio omista Suomen Pankin? Kysymys on äärimmäisen hyvä ja sen verran vaikea, että soitin asiasta Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanojalle. Pääosa kolumnista perustuu siis omiin tulkintoihini hänen kanssaan käydystä keskustelusta. Keskuspankkien valtionlainojen omistamisen tausta on finanssikriisissä. Kun finanssikriisi levisi Euroopassa valtionlainakriisiksi, Euroopan keskuspankki alkoi ostaa joukkovelkakirjalainoja, joista pääosa oli valtionlainoja. Tämä tapahtui 2014 ja tavoitteena oli estää deflaatio eli tilanne, jossa rahan arvo nousee. Ostamalla lainoja markkinoilta ja näin lisäämällä rahan määrää, kyettiin painamaan pitkät korot alas. Näin valtiot ja myös muut toimijat saivat lainaa alhaisella korolla. Ja alhainen korko kannustaa yrityksiä investointeihin ja kotitalouksia esimerkiksi asunnon hankintaan. Euroopan keskuspankki on ostanut lainoja useita vuosia ja lopettanut vasta tämän vuoden alusta valtionlainojen netto-ostot. Uusia lainoja ostetaan enää sen verran kuin vanhoja lainoja erääntyy tai korkoja kertyy. EKP ei ole ilmoittanut, koska alkaa myymään lainoja tai lopettaa erääntyneistä lainoista tulleiden varojen uudelleensijoittamisen. Tärkein kysymys viime kolumnin jälkeen oli, mihin tämä raha menee? Jos valtio maksaa lainansa keskuspankille, mihin rahat menevät? Siinä vaiheessa, kun varoja ei enää uudelleensijoiteta, vastaus on ”ei mihinkään”. Keskuspankki tavallaan loi rahaa ja lisäsi rahan määrää ostaessaan valtionlainoja. Kun keskuspankki myy valtionlainoja tai valtionlainat erääntyvät ilman uudelleensijoittamista, tämä raha häviää kierrosta. Kun rahan määrää aletaan pienentämään, korkojen pitäisi nousta. Kysynnän ja tarjonnan lain mukaan rahan hinta eli korko nousee rahan määrän vähetessä. Yhdysvalloissa keskuspankki aloitti rahan määrän lisäämisen Eurooppaa aiemmin ja on myös jo vähentänyt rahan määrää. Korot ovatkin nousseet Yhdysvalloissa jonkin verran. Aika näyttää, koska Euroopassa alkaa rahan määrän vähentäminen. Ville Aalto-Setälä Kirjoittaja on dosentti ja toimii pankinjohtajana OP Länsi-Suomessa. Oikaisu: Tässä kolumnissa kirjoitettiin aikaisemmin virheellisesti, että deflaatio tarkoittaa rahan arvon laskemista. Deflaatiossa omaisuusarvot laskevat eli määritelmällisesti rahan arvo nousee. Virhe on korjattu kolumniin.