Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Metsähallituksen metsäpeurahanke koki kovan takaiskun – luontoon vapautetut peurat hakeutuivat pihoihin nälkiintyneinä ja aggressiivisina, jouduttiin lopettamaan

Metsähallituksen hanke Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen metsäpeurakannan vahvistamiseksi on kokenut pahan takaiskun. Kaksi viime toukokuussa luontoon vapautettua hirvasta eli urospeuraa jouduttiin tällä viikolla lopettamaan Karstulassa. – Eläinten käytöksestä liikenteelle ja paikallisille asukkaille aiheutuva turvallisuusuhka oli välitön ja vaati nopeaa reagointia, kertoo MetsäpeuraLIFE -hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja Metsähallituksesta. Peurat olivat hakeutuneet pysyvästi pihapiireihin, ja olivat Metsähallituksen mukaan käyttäytyneet ajoittain aggressiivisesti ihmisiä kohtaan. Toinen hirvaista oli joutunut jo autokolariinkin. Karkotusta yritettiin jo kesällä Karstulassa on yksi hankkeen totutustarhoista, joissa eläintarhoista siirrettyjä ja luontoon vapautettavia metsäpeuroja totutetaan paikallisiin olosuhteisiin. Muut totutustarhat sijaitsevat Seitsemisen kansallispuistossa Pirkanmaalla sekä Lauhanvuoren kansallispuistossa Etelä-Pohjanmaalla. Karstulassa vapautettiin toukokuussa viisi ensimmäistä hirvasta, ja niiden toivottiin oppivan hankkimaan ravintonsa luonnosta ennen talvea. Ainakaan kahden eläimen kohdalla tämä ei onnistunut. Lopetetut metsäpeurat olivat Metsähallituksen mukaan selvästi nälkiintyneitä. Hirvaat olivat hakeutuneet pihoihin ja teille jo kesällä, minkä vuoksi eläimiä oli yritetty karkottaa. Pyydystämistäkin pohdittiin Peurojen nälkiintymisen vuoksi karkottaminen ei Mykrä-Pohjan mukaan tullut enää kyseeseen. Vaihtoehtona pohdittiin myös eläinten pyydystämistä ja siirtoa toisiin totutustarhoihin tai eläintarhaan. Tämä olisi projektipäällikön mukaan saattanut kuitenkin siirtää ongelman toisaalle. Lopetuspäätöksen sinetöi paikallisille ihmisille arvioitu turvallisuusuhka. Tapaus asettaa vaakalaudalle metsäpeurojen vapautukset Karstulassa. Vapautuksia oli tarkoitus tehdä tämän ja kahden seuraavan vuoden aikana vielä kahdesti. – Tässä tilanteessa tarkastelemme seuraavan vapautuksen edellytyksiä ja toteutustapaa kriittisesti, Mykrä-Pohja toteaa. Geneettistä monimuotoistamista ja palautuksia Karstulan, Ähtärin ja Soinin alueella elää metsäpeurakanta, joka sai alkunsa 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Tuolloin luontoon vapautettiin 16 Ähtärin eläinpuistossa syntynyttä metsäpeuraa. MetsäpeuraLIFE -hankkeessa on tarkoitus vahvistaa kantaa ja lisätä sen geneettistä monimuotoisuutta. Seitsemisessä ja Lauhanvuorella kyseessä on sen sijaan palautusistutus, sillä alueiden muinaista metsäpeurakantaa ei ole enää jäljellä. Ensimmäiset peurat vapautettiin Lauhanvuoren totutustarhasta viime syyskuussa ja Seitsemisessä joulukuussa. Vain yksi luontaisesti syntynyt kanta Metsäpeura metsästettiin nykyisen Suomen rajojen sisältä sukupuuttoon 1800-luvulla. Kainuussa elää Suomen ainoa luontaisesti muodostunut metsäpeurakanta. Se sai alkunsa Vienan-Karjalasta palanneista peuroista. Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalla elää lisäksi Salamajärven kansallispuistoon vuosina 1979 ja 1980 tehdyistä siirtoistutuksista alkunsa saanut kanta. Siihen kuuluvia peuroja on havaittu myös Pohjois-Pohjanmaalla. Metsäpeura on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi.