Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Täältä tulee toinen siikaislaisista Harjuista – Mikon kaksosveli Fransin sooloura on lupaavalla oraalla

Siikaislainen äiti työntää kaksospoikia rattaissa. Siellähän ne pojat taas laulavat menemään. – Minua huvittaa aina kun kysytään, mistä saakka olen laulanut. Vastaus on, että nollavuotiaasta, Frans Harju naurahtaa. Vanhemmat yrittävät toppuutella Mikkoa ja Fransia, että ruokapöydässä ei lauleta, mutta kyllä he laulavat sielläkin. Hehän laulavat koko ajan. Ei ihme, että laulu jatkuu aikuisiälläkin. Mikko Harju on noussut muutamassa vuodessa huippusuosituksi laulaja-lauluntekijäksi. Frans Harju on säestänyt veljeään monella instrumentilla, mutta rakentaa nyt määrätietoisesti omaa uraansa sooloartistina. Omilla keikoillaan Frans on toistaiseksi esittänyt pääasiassa muiden artistien tuotantoa, mutta sanoo suoraan, että cover-homma ei inspiroi. Vaikka omia biisejä on syntynyt, hän on esittänyt niitä toistaiseksi varsin valikoidusti. Ensimmäistä oman kappaleen studioversiota väännetään nyt tuotantotiimin voimalla julkaisukuntoon. Työtä tehdään niin huolella, että Frans ei halua vielä päivämäärästä puhua. – Pohja on valmis, tekstiä pitää ihan vähän hinkata. Toivoakseni syksyn aikana se julkaistaan. Pikkutarkassa tuotannollisessa hinkkaamisessa on puolensa ja puolensa. Frans myöntää välillä käyvän mielessä, että yksin ja kokonaan omilla ehdoilla voisi myös musiikkia luoda. – Luotan kuitenkin levy-yhtiön näkemykseen, ja meillä on todella hyvä tiimi. Ainahan sitä olisi mahdollista tehdä jotain omakustanteita. Lauluntekijä itse arvelee tyylinsä sijoittuvan johonkin Lauri Tähkän ja Juha Tapion välimaastoon. Sanoitukset saattavat käsitellä rakkautta, mutta eivät siitä näkökulmasta, että kaikki menee hyvin. – Onhan tämä vähän sellainen murheellisten laulujen maa. Kirjoitan esimerkiksi hankalasta rakkaudesta ja eroista. Minua ei pelota se, jos kappaleessa käy loppujen lopuksi huonosti. Joku voisi kuvitella, että hyppy veljen taustalla soittamisesta omaa musiikkiaan esittäväksi keulahahmoksi olisi isokin loikka. Näin ei kuitenkaan Fransin kohdalla ole. – Tämä on tosi luonnollista ja tuntuu enemmän oikealta. Olen aina kokenut olevani enemmän artisti kuin rivimuusikko. Frans uskoo myös, ettei tulevaisuudessa enää paljon Mikon keikoille ehdi, jos oma ura lähtee kunnolla käyntiin. Yksi monipuolisen muusikon erityistaidoista on beatboxaus, jota on kuultu etenkin Mikko-veljen taustalla. Frans nauttii beatboxauksesta edelleen, mutta ei usko tätä taitoa kuultavan sooloesiintymisissään. – Se olisi ehkä vähän ylimääräinen show-elementti, joka katkaisisi keikan tunnelman. Mennäänpä vielä hetkeksi sinne kaksosten lapsuuteen Siikaisissa. Laulu tarttui myös vanhemmilta, sillä äiti ja isä lauloivat molemmat. Erityisesti isän puolella oli paljon musiikillista lahjakkuutta, mutta muusikon ammattiin ei kukaan suvusta ennen Mikkoa ja Fransia ole päätynyt. – Meillä myös kuunneltiin musiikkia, minkä takia sekä minä että Mikko olemme ajautuneet iskelmän suuntaan. Meillä soi lapsena esimerkiksi Jouko ja Kosti, josta tykkäsin ja tykkään edelleen. Kaikki Fransille mieleinen musiikki ei tietenkään ole perua vanhempien levyhyllystä. Rap kolisee myös, ja Frans nimeääkin yhdeksi suosikikseen Paperi T :n. Synnyinkunta Siikainen tuo edelleen hyviä fiiliksiä nykyään Helsingissä asuvalle Fransille. Paluumuuttoa hän ei kuitenkaan harkitse, sillä erilaisten ihmisten kohtaaminen pääkaupungin vilinässä on hänelle mieleen. Frans Harju haluaa luoda uraa pitkäjänteisesti, askel kerrallaan, keskiössä oma musiikki. – Haluan soittaa omia lauluja ja tehdä levykokonaisuuden, ja sitten enemmänkin kuin yhden levyn – vakiinnuttaa oman asemani. Kaikkein tärkeintä Fransille on, että tekeminen tuntuu hänelle itselleen merkitykselliseltä. – Ei voi sanoa, että menestys olisi sivuseikka. Luotan kuitenkin siihen, että jos teen hommani hyvin, pääsen pitkälle. "Onhan tämä vähän sellainen murheellisten laulujen maa. Kirjoitan esimerkiksi hankalasta rakkaudesta ja eroista. Minua ei pelota se, jos kappaleessa käy loppujen lopuksi huonosti.