Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Suomi ehdottaa: Lehdistönvapauden rikkominen voisi jäädyttää jäsenmaan EU-varat

Suomi uskoo saavansa oikeusvaltioperiaatteen suojaamisen osaksi EU-budjettia. Alustavassa rahoituskehysesityksessä on mukana ehdotus, jonka mukaan jäsenmaan EU-rahoitus voitaisiin katkaista, mikäli maa rikkoo oikeusvaltioperiaatteita. Rikkomuksia voisivat olla esimerkiksi lehdistönvapauden rajoitukset tai oikeuslaitoksen itsenäisyyden vaarantaminen. – Tämä koskee kaikkia jäsenmaita ja kaikkia EU-varoja, painottaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) Ei yksittäistapauksia, vaan kokonaisuus Niin sanotun oikeusvaltiomekanismin oleellinen lähtökohta on se, että yksittäistapauksien sijaan katsotaan jäsenmaan toimintaa kokonaisuutena. Kyseessä on kokonaan uusi työkalu oikeusvaltioperiaatteen suojaamiseen. Oikeudellinen peruste on unionin yhteisten varojen suojaaminen. – Jos voidaan osoittaa, että jonkin maan oikeusvaltiopuutteet vaarantavat yhteisten varojen käytön, jäsenmaan varat voidaan jäädyttää tai vetää pois, Tuppurainen selvittää. Järjestelmä tulisi käyttöön vasta, kun budjettia jaetaan jäsenmaille. – Jos elävässä elämässä havaitaan, että yhteiset varat ovat menossa vääriin kohteisiin oikeusvaltiopuutteiden vuoksi, instrumentti voisi astua kuvaan. Tämä vaatisi kuitenkin Euroopan komission esitystä ja päätöstä. "Uskon, että myös sovelletaan" Tuppuraisen mukaan useat nettomaksajat ja jäsenmaiden enemmistö ovat sitä mieltä, että järjestelmä pitää saada aikaan. EU-puheenjohtajamaa Suomen käymissä kahdenkeskisissä neuvotteluissa yksikään jäsenmaa ei ole ollut suoraan ehdotusta vastaan. Näin on siitä huolimatta, että esimerkiksi Puola ja Unkari vastustavat periaatteessa EU:n oikeusvaltiovalvontaa. Tuppuraisen mukaan lievä myönnyttely johtuu siitä, että kaikki ymmärtävät budjettisovun välttämättömyyden. Se taas edellyttää yksimielistä päätöstä. Kriittisimmät maat saattavat myös ajatella, että kynnys vasta budjettivarojen jakamisen yhteydessä toimivan järjestelmän käyttöön on todellisuudessa hyvin korkea. – Itse kyllä uskon, että jos järjestelmä tehdään, sitä myös sovelletaan, Tuppurainen miettii. Hän sanoo olevansa toiveikas sen suhteen, että järjestelmä jää Suomen lopulliseen, EU:n vuosien 2021–2027 rahoituskehystä koskevaan esitykseen. Suomi jättää niin sanotun neuvottelulaatikon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle joulukuussa.