Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Työnantajat ovat puhuneet pitkään suomalaisen paperiduunarin liian hyvästä asemasta – Paperiliitto kritisoi edelleen Suomen vertaamista muihin maihin

UPM katsoo, että yhtenä perusteena Kaipolan tehtaan sulkemiselle ovat suomalaisten paperityöntekijöiden korkeat palkkakustannukset. UPM:n sanomalehti- ja vähittäiskauppapaperien johtaja Anu Ahola muistutti, että Suomessa paperiteollisuuden työvoimakustannukset ovat jopa 30 prosenttia Saksaa ja 40 prosenttia Ruotsia korkeampia ( Ilta-Sanomat 26.8.). UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen totesi tiedotteessaan torstaina, että tulotaso on Suomessa jo nyt 30 prosenttia korkeampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa. "Ero kilpailijamaihin on siis vähintään 30 prosenttia" Metsäteollisuusyritysten edunvalvoja Metsäteollisuus ry julkaisi alkuvuonna ennen työmarkkinakierrosta työaika- ja ansiovertailuja. Silloin tapetilla olivat kiky-tunnit. Järjestö nojaa samoihin tilastoihin edelleen. Metsäteollisuuden mukaan Suomen paperiteollisuudessa vuorotyötä tekevän työaika on kiky-tuntien jälkeenkin vuodessa arviolta 26 tuntia lyhyempi kuin Ruotsissa ja lähes 100 tuntia lyhyempi kuin Saksassa. – Vaikka Suomessa työaika on lyhyempi, nousee ansiotaso meillä silti huomattavasti korkeammalle kuin kilpailijamaissa, järjestö toteaa. – Vuorotyötä tekevän vuosiansiot nousevat Suomessa keskimäärin jopa yli 60 000 euroon, kun Ruotsissa ja Saksassa vuosiansiot jäävät alle 50 000 euron. Ero kilpailijamaihin on siis vähintään 30 prosenttia. Keskeytymätön kolmivuorotyö vuonna 2016 oli Saksassa 1 688 tuntia vuodessa, Ruotsissa 1 616 tuntia ja Suomessa 1 590 tuntia. Lähteenä olivat työehtosopimukset. Keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä tuli vuonna 2018 Saksassa keskimäärin 47 000 euron vuosiansio, Ruotsissa 45 000 euroa ja Suomessa 61 221 euroa. Lähteenä olivat muun muassa Ruotsissa sekä Saksassa toimivat jäsenyritykset. "Palkka muodostuu siellä niin eri tavalla" Paperiliitto pitää Metsäteollisuuden alkuvuonna julkistamia työaikavertailuja Ruotsin, Saksan ja Suomen välillä edelleen virheellisinä. – Kun on kyse kolmivuorotyöläisistä, niin Metsäteollisuuden tes-neuvottelujen aikana esittämä väite 1 590 työtunnista vuodessa oli monta kymmentä tuntia liian vähän, Paperiliiton sihteeri Sami Laakso painotti torstaina. – Todellisuudessa paperityöntekijä teki Suomessa vuodessa keskimäärin 1 624–1 640 tuntia riippuen vuodesta. Laakso muistuttaa, että tes-neuvottelujen lopputuloksena kiky-tunnit poistuivat ja työaika palautui takaisin entiseen, joka on kolmivuorotyössä keskimäärin 1 608 tuntia vuodessa. Laakso suhtautuu epäilevästi Metsäteollisuuden palkkavertailuihin. – Kun vertaillaan Suomea ja Saksaa, niin palkka muodostuu siellä niin eri tavalla, että suoraan vertailu on vaikeaa. On mahdotonta sanoa, sisältävätkö luvut oikeasti kaikki samat elementit eri maiden osalta, kuten palvelusvuosi- tai ikälisät, vuosilomapalkat ja ylityökorvaukset. UPM on nykyään Saksan kolmanneksi suurin paperinvalmistaja. UPM:llä on nyt enemmän tehtaita Saksassa kuin missään muussa maassa. "Tavoitteena verotaso, jolla Suomi voi pärjätä" UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kirjoitti torstaina tiedotteessaan, että nyt on korkea aika arvioida, miten Suomessa voidaan tulevaisuudessa tehdä kokonaisvaltaista teollisuus-, työmarkkina- ja veropolitiikkaa, joka mahdollistaa kannattavan teollisen toiminnan ja uusinvestoinnit. Hallitus on luvannut uudistaa energiaverotuksen, ja sitä käsitellään budjettiriihessä syyskuun puolivälissä. Metsäteollisuus ry:n tavoitteena on sellainen verotaso, jolla Suomi pärjää kilpailijamaiden, kuten Saksan, Ruotsin, Itävallan ja Ranskan kanssa. Johtaja Jyrki Peisa muistuttaa, että Suomessa on nyt korkeampi energiaverotus. Yritykset maksavat käyttämästään sähköstä. Metsäteollisuuden mukaan sähkövero pitää laskea nyt kilpailijamaiden tasolle. – Näin ollaankin tekemässä, Peisa toteaa. Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) budjettipohjassa esitetään, että ensi vuoden alusta teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n minimitasolle. – Kokonaisuus saattaa kuitenkin jäädä pakkasen puolelle, jos fossiilisten polttoaineiden verotusta samaan aikaan kiristetään. Siitä tulisi uusia kustannuksia. Jo toteutettu diesel-vero toi metsäteollisuudelle 20 miljoonaa lisäkustannuksia, Peisa sanoo.