Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Tämä tiedetään hallitusohjelmasta: Lue pääkohdat verotuksen, työvoimapolitiikan, koulutuksen, ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikan muutoksista

Hallitusohjelma julkaistaan huomenna maanantaina, mutta tietoja tippui medialle pitkin viikonloppua. Iltalehti sai käsiinsä hallitusohjelmaluonnoksen kokonaisuudessaan. Ohjelmasta on uutisoinut myös Helsingin Sanomat . Tässä jutussa on koostettuna keskeisiä asioita, jotka nyt muuttuvat ja jotka vaikuttavat kansalaisten elämään uuden hallituksen myötä. Juttu perustuu Iltalehden ja Helsingin Sanomien tietoihin. Muutoksia tarkastellaan verotuksen, työvoimapolitiikan ja koulutuksen, ilmastopolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan näkökulmista. Ensimmäisenä verotus: Ansiotuloverotus ei juuri ole kevenemässä. Iltalehden mukaan hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena ansiotulojen veron yleistä keventämistä tilanteessa, jossa talous kasvaa normaalilla tavalla. Hallitus varaa kuitenkin 200 miljoonaa euroa maltilliseen tuloveron kevennykseen, jolla korvataan osaltaan pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin ja yrittäjiin kohdistuvia välillisten verojen korotuksia. Suomessa jatketaan niin kutsuttua solidaarisuusveroa hallituskauden loppuun. Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua ja inflaatiota vastaava tarkistus vuosittain. Selvitykseen tulee mahdollisuus ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä. Se tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisilla palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Työtulotuki kannustaisi työllistymään. Hallitus jatkaa tupakka- ja nikotiinituotteiden asteittaisia veronkorotuksia yhteensä 200 miljoonalla eurolla tulevan hallituskauden aikana. Hallitus jatkaa myös alkoholiveron maltillisia korotuksia 50 miljoonalla eurolla. Hallitus selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävän veron, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin. Se jatkaa edellisten hallitusten linjaa, jossa oman asunnon asuntolainan korkojen verovähennyksistä luovutaan asteittain. Jäljelle jäänyt verovähennys poistuu kokonaan hallituskauden aikana. Toisena työvoimapolitiikka ja koulutus: Iltalehden mukaan työttömyysturvaa uudistetaan ja aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä lisätään tavoitteena työttömyysjaksojen lyhentäminen ja työttömyyden pitkittymisen torjuminen. Helsingin Sanomien mukaan hallituspuolueet lupaavat purkaa työttömien aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet. Tilalle valmistellaan malli, jossa työttömän työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilökohtaisesta työnhakuvelvoitteesta ja palveluista, kuten esimerkiksi koulutuksesta ja kuntoutuksesta. Paikallista sopimista edistetään. Yritysten taloushallinnossa siirrytään kohti täydellistä automatisointia ottamalla käyttöön rakenteisessa muodossa oleva sähköinen kuitti ja lasku. Tällä torjutaan harmaata taloutta. Kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyspalveluiden järjestäminen ja toteuttaminen voidaan sopimuksella antaa yhden tai useamman kunnan tehtäväksi. Työvoimapalveluita uudistetaan tukemaan nopeaa uudelleen työllistymistä. Hallitus valmistelee työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistuksen, jonka tavoitteena on lyhentää työttömyysjaksojen kestoa ja helpottaa lyhytaikaisen työn vastaanottamista. Hallituksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä. Palkkatukea kehitetään ja käyttöä laajennetaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hallitus edistää nuorisotakuuta asiantuntijatyön pohjalta. Työmarkkinaosapuolten kanssa yhdessä toteutetaan kunnianhimoinen ja perheiden hyvinvointia tukeva perhevapaauudistus. Tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken. Selvitetään mahdollisuudet lisätä työajan joustoa tasapainottamaan työn ja perheen yhteensovittamista ja jaksamaan työuralla pidempään. Tavoitteena on parantaa erityisesti pienten lasten vanhempien ja ikääntyvistä omaisista huolehtivien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön. Koulutuksessa oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen. Esiopetuksessa selvitetään kaksivuotisen esiopetuksen toteuttaminen. Varhaiskasvatuksessa toteutetaan täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja pienennetään yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja. Toinen kotimainen kieli palautetaan pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa. Helsingin Sanomien mukaan yliopistojen määrärahoja korotetaan 40 miljoonalla eurolla vuodessa, minkä lisäksi yliopistoindeksi palautetaan. Ammattikorkeakoulujen rahoitus kasvaa 20 miljoonalla eurolla vuodessa, minkä lisäksi indeksi palautetaan. Kolmantena ilmastopolitiikka: Helsingin Sanomien mukaan Suomen hiilinieluja vahvistetaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Siihen on useita keinoja, joista hallitusohjelmassa mainitaan muun muassa metsien hoito, metsityksen edistäminen, metsäkadon vähentäminen, soiden ja turvemaiden päästöjen vähentäminen, suometsien hoito ja maatalousmaan päästöjen vähentäminen. Turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Hallitus lupaa uudistaa kaivoslainsäädännön. Kunnille säädetään oikeus päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Hallitus toteuttaa energiaverotuksen kokonaisuudistuksen vuoden 2020 budjettiriiheen mennessä. Liikenteen päästövähennystavoitteiden tulee vastata Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen. Suomi vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon, askeleena kohti hiiletöntä liikennettä. Iltalehden mukaan fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti 250 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Autoilun työsuhde-etua uudistetaan siten, että etu suosii huomattavasti vähäpäästöisen auton valintaa. Hallitus selvittää kevään 2020 kehysriiheen mennessä kattavasti edellytykset edistää veropoliittisin keinoin kiertotaloutta esimerkiksi laajapohjaisella uusiutumattomista luonnonvaroista tehtyjen pakkausten pakkausverolla. Neljäntenä maahanmuuttopolitiikka: Helsingin Sanomien mukaan ohjelmaluonnoksessa pakolaiskiintiö nostetaan ensi vuonna vähintään 850:een. Sen jälkeen tasoa arvioidaan joka vuosi välillä 850–1 050, ottaen huomioon turvapaikanhakijoiden määrä. Turvapaikkahakemusten käsittelylle asetetaan kuuden kuukauden tavoiteaika. Hallitus muuttaa ulkomaalaislakia siten, ”että säilöönotolle ja asumisvelvollisuudelle vaihtoehtoisena, vähemmän rajoittavana ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisempana turvaamistoimena, säädetään kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön tekninen valvonta”. Käytännössä kyse on jalkapannoista, joista HS uutisoi torstaina. Hallitusohjelmassa luvataan selvittää perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia sekä kansainvälistä suojaa saavien perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta ”ottaen huomioon perhe-elämän suoja, lapsen edun toteutuminen ja muissa Pohjoismaissa sovellettavien toimeentuloedellytysten taso ja käytännöt”. Toimeentuloedellytysten soveltaminen kansainvälistä suojelua saaneisiin alaikäisiin perheenkokoajiin lopetetaan. Ohjelman mukaan ”erityisesti osaavan työvoiman työperusteista maahanmuuttoa lisätään”. Työperusteisen oleskeluluvan käsittelyaikoja nopeutetaan ”vahvistamalla edustustoverkkoa sekä purkamalla prosesseihin liittyviä pullonkauloja selvitysten pohjalta”.