Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Vaimoaan puukottaneen miehen lievä tuomio ihmetyttää – professori: yleisen masennuslääkkeen vaikutuksesta ei näyttöä

Puolisoaan puukottanut 36-vuotias mies selviytyi lähes minimirangaistuksella käräjäoikeudessa. Tuomioistuin katsoi, että masennuslääkkeen oireet vaikuttivat hänen käytökseensä. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on katsonut, että masennuslääkkeen käyttö vaikutti tekijän käytökseen Espoossa tapahtuneessa perheväkivaltatapauksessa elokuussa 2017. Vuonna 1983 syntynyt mies tuomittiin vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen puolisonsa törkeästä pahoinpitelystä. Asianomistaja kertoi olleensa nukkumassa, kun mies oli ”raivonnut puhelimessa”. Puoliso huomautti äänensävystä, ja mies suuttui. Tuomittu kaatoi naisen sängylle ja otti käteensä veitsen, jolla löi tai osui naista kaulaan. Uhri sai 4-5-senttisen viiltohaavan, joka paikattiin kahdella tikillä. Haava ei ollut hengenvaarallinen, mutta osumakohdan vuoksi kyse oli törkeästä pahoinpitelystä. Nainen kertoi oikeudessa, että hänen puolisonsa oli käyttänyt masennuslääkkeenä tunnettua venlafaksiinia. Lääkkeen vuoksi miehellä ”oli saattanut mennä hermot”, nainen arvioi. Hyvin yleinen lääke Käräjäoikeus katsoo varsin lyhyessä rangaistusseuraamusosiossa, että lääkitys vaikutti tuomitun käytökseen. Tästä ja tekoon liittyvistä syistä miehen rangaistus jäi lähelle törkeän pahoinpitelyn minimirangaistusta. Käräjäoikeus ei käyttänyt kirjallisena todisteena sellaista lääkärinlausuntoa, joka olisi koskenut tuomitun lääkkeiden käyttöä tai niiden vaikutusta käytökseen. Tuomio ei ole lainvoimainen. Tuomio herättää kysymyksiä siitä, kuinka usein masennuslääkkeet todella aiheuttavat käytöshäiriöitä ja voiko tuomioistuin arvioida asiaa pelkästään asianosaisten väitteiden perusteella. Depressiota ja sen lääkehoitoa laajasti tutkinut Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä kertoo, että venlafaksiini on yksi yleisimpiä Suomessa käytettyjä masennuslääkkeitä. Professori kommentoi aihetta ainoastaan yleisellä tasolla, mutta arvioi, että lääkkeiden ja käytöksen yhteyttä on vaikea todistaa. – Kyseessä ovat lähtökohtaisesti yleisesti käytetyt lääkkeet, joita käyttää satojatuhansia ihmisiä. On väistämätöntä, että joku väkivaltaa tekevistä henkilöistä käyttää masennuslääkkeitä. Toinen voi käyttää verenpainelääkettä ja kolmas astmalääkettä, eli käyttö ei todista syy-yhteyttä, Isometsä sanoo. – Toisin päin on myös mahdotonta sulkea pois, ettei jokin kemiallinen aine olisi vaikuttanut ihmisen käytökseen. Näinhän voidaan aina argumentoida ja näin voidaan sanoa lähes mistä tahansa aineesta. Tieteestä ei tukea väkivaltariskille Venlafaksiinia käytetään usein sellaisten masennustilojen hoitoon, joissa ensimmäiset lääkevalinnat eivät ole tuottaneet tulosta. Lääke on kaksivaikutteinen ja se toimii myös serotoniinin takaisinoton estäjänä. Näitä puhtaasti SSRI-lääkkeitä on tutkittu laajassa rekisteritutkimuksessa, ja venlafaksiinia voi joiltakin osin verrata niihin, Isometsä kertoo. Ruotsalaisessa tutkimuksessa selvitettiin noin 800 000 SSRI-lääkkeitä käyttävän ihmisen väkivaltarikoksia. – Riski ei eronnut muusta väestöstä millään tavalla. Ainoa ikäryhmä, jossa se oli hieman koholla, oli 15-24-vuotiaat, ja silloinkin syy-yhteys jäi avoimeksi, koska muita vaikuttimia, kuten psyykkistä tilaa, elämäntilannetta tai päihteidenkäyttöä ei voitu selvittää. Masennuslääkkeen ja väkivaltaisuuden välistä suhdetta pohtiessa pitäisi kiinnittää huomiota myös henkilön historiaan. Professori Isometsän mukaan on eri asia, jos henkilön taustalla on aiempaa väkivaltaista käytöstä kuin jos kyse on yksittäisestä tilanteesta, joka yhdistyy lääkkeen käyttöön ajallisesti.