Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Uusi supermaa löydetty läheltä aurinkokuntaa – elonmerkkejä mahdollista nähdä ehkä jo lähivuosina

Lisa Kalteneggerin johtama tutkijatiimi on löytänyt tähän mennessä lähimmän elinkelpoisen eksoplaneetan. Eksoplaneetalla tarkoitetaan oman aurinkokuntamme ulkopuolella olevaa planeettaa. Tämä tuorein maankaltainen ja mahdollisesti elinkelpoinen planeetta sijaitsee Linnunradalla vain 31 valovuoden päässä, eli galaktisesti katsoen aivan naapurissamme. Galaksimme Linnunradan läpimitaksi on arvioitu ainakin 100 000 valovuotta. Maankaltaiselle eksoplaneetalle on annettu nimi GJ 357 d. Se kiertää kääpiötähteä GJ 357, jonka koko on noin kolmannes Auringostamme. Planeetta kiertää tähteä kuitenkin paljon lähempänä kuin Maapallo Aurinkoa: sen kiertorata on vain noin viidesosa Maan ja Auringon välisestä 150 miljoonaan kilometrin etäisyydestä. Siksi se onkin niin sanotulla elinkelpoisella vyöhykkeellä eli planeetalla voi olla nestemäistä vettä. Planeetan löysi Nasan eksoplaneettoja etsivä TESS-tutkimussatelliitti. – Tämä on jännittävää, koska tämä on TESS:in ensimmäinen läheltä löytämä supermaa, joka voisi ylläpitää elämää, tähtitieteen apulaisprofessori Kaltenegger sanoo. – Paksun ilmakehän myötä GJ 357 d -planeetta voisi ylläpitää nestemäistä vettä pinnallaan, kuten Maapallo, ja pystyisimme havaitsemaan elämän merkkejä lähivuosina käyttöön otettavilla teleskoopeilla. Planeetta paikannettiin jo alkuvuodesta 2019. Sen lisäksi samaa tähteä kiertää ainakin kaksi muuta planeettaa. Ne eivät kuitenkaan ole elinkelpoisella vyöhykkeellä, vaan sijaitsevat liian lähellä tähteään. Planeetat havaittiin, kun TESS-satelliitin avulla GJ 357 -kääpiötähden huomattiin hieman himmenevän muutamien päivien välein – tämä oli merkki planeettojen olemassaolosta. Uuden supermaan arvioidaan olevan Maapalloa noin kaksi kertaa suurempi ja massaltaan ehkä kuusikertainen. Se kiertää tähtensä ympäri maapallon 55,7 päivässä, eli tämän mittainen on sen vuosi. Vaikka planeetan tähdeltään saaman energiamäärän katsotaan vastaavan suunnilleen Marsin saamaa energiamäärää auringosta – eli se on lähtökohtaisesti Maata kylmempi –, sen ylläpitämä ilmakehä voi silti mahdollistaa nestemäisen veden ja elämän olemassaolon. – Jos GJ 357 d:ltä löytyisi elämänmerkkejä, se olisi jokaisen kärkimatkakohde – ja me voisimme vastata tuhatvuotiseen kysymykseen siitä, olemmeko me yksin kosmoksessa, Kaltenegger kuvailee. Lähteet: Science Daily , Space.com