Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Omavaraisuutta on arvioitava uusin silmin ja huoltovarmuus on otettava tosissaan

Viisi viikkoa sitten Suomessa todettiin poikkeusolot. Sen jälkeen koronaviruksen vastaisessa taistelussa on otettu käyttöön järeitä toimia. Rajoitusten sivuvaikutukset ovat rajut, niin talouteen kuin perheiden arkeen. Niitä kuitenkin tarvitaan, sillä lähikontaktien välttämisellä suojellaan nyt elämää. Akuutin kriisin jälkeen on tehtävä perusteellinen arvio siitä, miten lainsäädäntöä on päivitettävä, yhteistyötä tiivistettävä ja huoltovarmuutta kehitettävä myös poikkeusolojen tarpeisiin. Yksi pandemian ilmeisistä opeista on kuitenkin jo tiedossa – omavaraisuutta on arvioitava uusin silmin ja huoltovarmuus on otettava tosissaan. Hajautetun yhteiskunnan vahvuudet ovat osoittaneet merkityksensä tositilanteessa. Kotimainen ruoka-, energia- ja jätehuolto sekä teollisuuden toimintakyky ovat kriittisen tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta. Virus on paljastanut myös suojavarusteiden saatavuuteen liittyvät puutteet. Onneksi kotimaista tuotantoa saadaan pian käyntiin, kiitos aktiivisten suomalaisten yritysten. Suomalainen elintarvikeomavaraisuus on hyvällä tasolla. Elintarviketeollisuuden mukaan Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia, vaikka yksittäisten tuotteiden välillä on eroja. Vertailun vuoksi, Ruotsissa lukema on paljon heikompi, noin 50 prosenttia. Korkea omavaraisuus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Päinvastoin, haasteita riittää, kaikkein polttavimpana juuri nyt osaavan kausityövoiman saatavuus, johon on haettava ratkaisuja. Puhumattakaan kriisin yli ulottuviin kysymyksiin kotimaisen ruoan tuotannon kannattavuudesta ja koko ketjun elinvoimasta. Kriisi on kuitenkin myös mahdollisuus. Se on avannut silmiämme. Korona pakottaa miettimään, mitkä asiat on syytä pitää omissa käsissä. Kotimainen omistajuus ja osaamisen omavaraisuus ovat osa samaa haastetta. Tässä muutoksessa hajautettu, huoltovarma yhteiskunta on houkutteleva vaihtoehto. Digitalisaatioon, etätyömahdollisuuksiin ja ihmisten monipaikkaiseen elämäntapaan yhdistettynä kyseessä voi olla aluekehityksen suuntaan vaikuttava voima. Haluan korostaa, että omavaraisuus ei tarkoita sisäänpäin käpertyvää. Rajat ylittäviä haasteita on edelleen ratkottava kansainvälisesti ja pieni Suomi hyötyy jatkossakin avoimesta, tiiviistä kaupankäynnistä muiden maiden kanssa. Koronan jälkeen on päätettävä, mihin suuntaan lähdemme. Uskon, että omavaraisuuden tosissaan ottava, mutta ulospäin katsova ja avoin yhteiskunta on kaikille parempi. Sitä polkua on hyvä kulkea. Kirjoittaja on satakuntalainen keskustan kansanedustaja.