Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Ennen oli velkainen vasta kun oli ottanut lainaa –Nyt velkainen on silloinkin, kun ei ole varaa laittaa jotain kuntoon

Irwin Goodmanin vanha (lue: ikivanha) renkutus tuli mieleen lukiessani virkamiehen koottuja selityksiä Porin puistojen luonnontilaiseen heinitykseen. Onhan se surkuhupaisaa, kun jopa ruohonleikkurit ovat rikki. Se on kai ymmärrettävä niin, että rahoja korjaukseen tai uusien hankintaan ei ole. Seuraava vaihe lienee huonokuntoisten asfalttiteiden kuorinta takaisin sorateiksi. Kannattaako näistä edes valittaa? Heinittymisen sijaan osan puistoista ja pientareista voisi muuttaa kukkaniityiksi, eikä hyvä soratie ole sen huonompi kuin paikattu ja reikäinen asfaltti. Hallitusti hoitaen tästä voisi tehdä suorastaan edistyksellisen strategian. Luonto kiittää, kun kaikki kukat saavat kukkia ja mehiläiset töitä. Asfaltti puolestaan nielee öljyä. Hallitsemattomasta säästämisestä on kyllin esimerkkejä. Pahimmissa tapauksissa verovaroin rakennettuja taloja on jätetty lähes heitteille. Ymmärrän kyllä, että porilainen virkamies joutuu tilille holtittomasta rahankäytöstä, mutta kuka kantaa vastuun vaikkapa vanhustentalo Himmelin rapistumisesta miltei purkukuntoon vain 30 vuodessa? Kummassa tapauksessa vahinko on suurempi? Samasta taskusta rakentamisrahat on kaivettu kuin hulppeat kestitykset. Järjetöntä ja järkyttävää tuhlausta molemmat, mutta toinen laitetaan huonojen aikojen piikkiin. Se on ikään kuin vastuuvakuutus. Eikä Pori ole tässä suinkaan ainoa. Pikemminkin se on maan tapa käsitellä yhteistä omaisuutta. Viime vuosina velka-käsite onkin saanut aivan uusia merkityksiä. Ennen oli velkainen vasta, kun oli ottanut – toisin sanoen saanut - lainan, jota maksaa kituutteli takaisin vuosikausia korkealla korolla. Nyt velkainen on silloinkin, kun ei ole varaa laittaa jotain kuntoon. Kun siis seuraavan kerran autosi iskarit rämähtävät kuopan pohjaan, on turha sadatella yksin tienpitäjää. Rahojasi on vain tarvittu muualla, eli olet maksanut liian vähän ja jäänyt tienpitäjälle velkaa. Sitä kutsutaan niin sanotusti korjausvelaksi, vaikka kyse on oikeasti siitä, että rahaa ei vain ole, eikä velkaa haluta enempää ottaa edes nollakorolla. Eikä velka tähän lopu. Piikki on auki joka suuntaan. Vanhukset ovat velkaa nuorille siitä, että ovat pilanneet heidän tulevaisuutensa. Kestävyysvajekin on eräänlaista velkaa, joka tulee maksettavaksi tulevaisuudessa. Sen velan voisi maksaa pois jo etunojassa sillä yhdellä ja ainoalla varmalla tavalla, mutta siinä asiassa ketään ei voi patistaa saati syyllistää. Siitä seuraisi vain kallis lasku. Ainahan on maksettava, eikös juu. Kohta varmaan täytyy sovitella köyttäkin kaulaan... Kirjoittaja on SK:n entinen kulttuuritoimituksen esimies