Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Ruotsin talous ei käy yhtä syvällä kuin Suomen – EK:n ekonomistin mukaan jokainen kuukausi voi pian syödä 2,5 prosenttia Suomen bkt:n kasvusta

Koronakriisin isku Ruotsin ja Suomen talouksiin on molempien osalta kova, mutta länsinaapurissa notkahdus ei todennäköisesti ole yhtä syvä kuin meillä. Ero tulee palvelusektoriin kohdistuvien lievempien rajoitusten kautta. – Yksityinen kulutus on Ruotsin palvelusektorilla säilynyt Suomea korkeammalla tasolla, sanoo SEB -pankin päästrategi Jussi Hiljanen. Hiljanen löytää yhden tuoreen kuluttajakäyttäytymistä mittaavan indikaattorin, vaikka sanookin, että tulkinnat on tehtävä varovasti. Kyse on kuluttajien luottokorttiostoista. Ruotsissa ne ovat vähentyneet 25 prosenttia, Norjassa ja Suomessa 40-60 prosenttia. Ruotsi on pitänyt ravintolat ja kahvilat auki, ja monet yksityiset palvelujen tuottajat ovat jatkaneet töitään entiseen malliin. "On turha odottaa, että kulutuskysyntä lähtisi nopeasti lentoon" Vertailukelpoisen datan saaminen talouden muusta kehityksestä maiden välillä on vaikeaa. Esimerkiksi valtiovallan tukitoimet elinkeinoelämälle ovat erilaiset: Ruotsissa tuetaan niitä yrityksiä, jotka pyrkivät välttämään lomautuksia. Suomessa on yt-neuvottelujen piirissä ollut 700 000 työntekijää ja lomautettunakin 160 000 henkilöä. – Työttömyyslukuja on maiden välillä vaikea verrata, koska yritysten tukitoimet ovat erilaisia, sanoo Hiljanen. Sen sijaan sellainen yhteinen piirre molempien maiden talouksien näkymissä on, että epävarmuus tulee jatkumaan pitkään. Oletus, että kolmen kuukauden kuopan jälkeen palattaisiin koronaepidemiaa edeltävään talouden tasoon, tuskin toteutuu. – Epävarmuus pandemian suhteen tulee jatkumaan pitkään, ja se tarkoittaa myös epävarmuutta työpaikasta. On turha odottaa, että kulutuskysyntä lähtisi nopeasti lentoon. Myös Suomessa on alettu puhua yhä enemmän kriisin pitkittymisestä sen sijaan, että ajateltaisiin kasvun käynnistyvän juhannuksen jälkeen. – Jos epidemian huippu ajoittuu myöhäisemmäksi, se lisää mahdollisuutta, että kriisissä on kaksi aaltoa ja vaikutukset talouteen muistuttavat W-mallia, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ekonomisti Sami Pakarinen. 70 prosentin käyttöaste maksaa 1,5 miljardia viikossa EK julkisti maanantaina tuoreen suhdannebarometrinsa. Se perustuu 1210 yritykselle huhtikuussa tehtyyn kyselyyn. Yritykset työllistävät noin 250 000 henkilöä. – Tiedossa on kylmää kyytiä toisen vuosineljänneksen kehityksessä, sanoo Sami Pakarinen. Palveluelinkeinon ahdinko on jo tiedossa. Näkymät heikkenevät myös teollisuudessa oikeastaan kaikkialla muualla paitsi elintarviketeollisuudessa. – Tilauskannat ovat kantaneet tähän asti, mutta jos tilanne jatkuu, ne alkavat heikentyä. Ensimmäisellä neljänneksellä teollisuuden käyttöasteet olivat liki 80 prosentissa, rakentamisessa vieläkin korkeammalla. Suuri muutos tapahtuu parhaillaan käynnissä olevassa toisella vuosineljänneksellä. Pakarinen laskee, että teollisuuden ja rakentamisen käyttöasteen putoaminen 70 prosenttiin maksaa Suomen kansantaloudelle 1,5 miljardia euroa viikossa. – Jokainen kuukausi syö 2,5 prosenttia Suomen bkt:n kasvusta. Jos pudotaan 60 prosentin käyttöasteeseen, bkt:n kasvusta leikkautuu 3,3 prosenttia joka kuukausi, Elinkeinoelämän keskusliiton ekonomisti laskee. Suhdanneodotukset elinkeinoelämässä ovat romahtaneet saldolukuun -59. Se ei ole vielä historiallisen alhainen, mutta historiallisen nopea. Vielä matalammalle, suhdannebarometrin yli 60-vuotisen historian pohjalukemiin, päädyttiin laman alla vuoden 1990 lopussa. Silloin Elinkeinoelämän keskusliiton säännöllisesti tekemä suhdannebarometri antoi saldoluvuksi -75. Saldoluku kertoo yritysten positiivisten ja negatiivisten arvioiden erotuksen. EK kysyy yritysten näkymistä samoilla kysymyksillä, joten tulokset ovat vertailukelpoisia. Positiivinen odotuksissaan on nyt vain elintarviketeollisuus. Sen sijaan muualla teollisuudessa ja rakentamisessa odotukset ovat tulleet nopeasti alaspäin.