Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Henkilökohtainen konkurssi on pidettävä keskustelussa, vaikka ”koronalaki” laski pikavippien enimmäiskorkoa – ulosottoon joutuminen merkitsee edelleen velkaorjuutta

Satakunnassa kansanedustajat ovat taistelleet ansiokkaasti pikavippiyhtiöiden riistoa vastaan. Kansanedustaja Sampsa Kataja (kok.) kamppaili kuluttajansuojalakiin vuonna 2013 lisätyn korkokaton puolesta. Sen mukaan alle 2 000 euron luotoissa korkokatto oli viitekorko lisättynä 50 prosentilla. Pikavippifirmat ryhtyivät tehokkaasti kiertämään säädöstä myöntämällä kuluttajille vakuudettomia 2 000 euron rajan ylittävä limiittiluottoja. Näissä luotoissa korot ja kulut nousivat taas satoihin prosentteihin. Katajan työtä jatkoi Katajan mökkinaapuri, kansanedustaja Jari Myllykosk i (vas.), joka oli eturivissä taistelemassa syksyllä 2019 voimaan astuneen korkolain puolesta. Se laski pikavippien, limiittilainojen ja kulutusluottojen korkokaton 20 prosenttiin. Valitettavasti uusi korkokatto koski vain uusia nostettavia lainoja. Lainsäädäntö ei voinut puuttua vanhoihin sopimuksiin, joissa pyörivät edelleen jopa satoihin prosentteihin nousevat vuotuiset korot ja kulut. Nyt heinäkuun alusta astui voimaa "koronalaki", joka laski pikavipeistä enimmäiskoron määräaikaisesti kymmeneen prosenttiin. Myös luottojen suoramarkkinointi kiellettiin. Korkokattojen määräaikaisetkaan laskemiset eivät auta entuudestaan limiittiluottojen takia velkaantuneita. Kädestä suuhun syöminen on pitänyt luottosummat tapissa samalla kun pikavippifirmoille menevät kuukausittain kovat korkomaksut. Vanhat limiittiluottojen ottajat ovat koronavirusepidemian aiheuttamien lomautusten ja työttömyyden takia katkerien vaihtoehtojen edessä. Joutuminen ulosottoon merkitsee edelleen velkaorjuutta ja alkuperäisen lainasumman maksamista moninkertaisena pikavippifirmoille. Yksityishenkilön velkajärjestely on osoittautunut sekin usein torsoksi, koska monien velkojen kokonaispääomaa on vaikea saada pienin osasuorituksin pienenemään. Useille ylivelkaantuneille elämän loppuvuosikymmenten vaihtoehdot ovat pimeä työ tai syrjäytyminen kokonaan työmarkkinoilta. Edelleen pitäisikin vakavasti pohtia henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuutta, jolloin yksityisellä velkaantuneella olisi mahdollisuus maksukyvyttömäksi tultuaan ja omaisuutensa realisoituaan saada velkansa mitätöidyksi. Käytännössä se olisi useimmille ainoa tie palata työelämään ja hyödyttämään yhteiskuntaa verotuloilla. Ulkopuolelta on kovin helppoa osoittaa ylivelkaantunutta sormella ja puhua "omasta syystä ja vastuuttomuudesta". Useimmilla näistä ihmisistä on kuitenkin kova halu palata takaisin osaksi toimivaa yhteiskuntaa.