Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Hyvän tarinan kaavassa on sankari ja maailman pelastava ongelma

Maailmassa vaikutetaan kertomalla tarinoita. Enää ei ehkä istuta leirinuotioilla, mutta ihmiset vievät silti tarinoita eteenpäin. Nordic Business Forumissa oli tänäkin vuonna huikeita puheenvuoroja. Eräs esiintyjistä alusti hyvän tarinan kaavasta: Tarvitaan sankari. Sankarilla on ongelma, iso maailman pelastava ongelma, mutta samalla myös joku sisäinen haaste. Sitten on opashahmo, Tähtien sodan Yoda, joka auttaa sankaria. On vastavoima, mikä pelottaa. Jossain kohtaa tulee se tilanne, jossa pitää valita, olla hyvän puolella ja uskaltaa ylittää omat rajat. Sitten maailma pelastuu. Tai sitten ei. Olen pohdiskellut aineksia tarinaan siitä, miten ison kivijalan teolliset siteet Suomelle ja sen kilpailukyvylle muodostavat. Avainsana on pysyvyys. Nuori innovaattori Perttu Pölönen bloggasi hiljattain johtavissa bisneslehdissä ja kehotti meitä keskittymään niihin asioihin, jotka pysyvät. Nykyään on kovin helppo nähdä, miten kaikki muuttuu. Paljon vaikeampaa on nähdä asioita, jotka pysyvät. On nimittäin paljon arvokkaampaa kyetä nimeämään ne asiat, joiden varaan voi rakentaa ja investoida. Suomi on vientimarkkinoilla pitkälti ns. välituotteiden kautta. Tuotamme siis materiaaleja, teknologiaa ja osaamista. Toki myös lopputuotteita ja palveluja. Tarinan juoni on siinä, että teolliset ekosysteemit ovat moneen muuhun liiketoimintaan verrattuna varsin pysyviä kivijalkoja. Infrainvestoinnit ovat sitä luokkaa, että niitä ei niin vain siirretä. Osaaminen on monimutkaisen verkoston hallussa, jonka yksi pala näivettyy ilman muita. Siksi Suomen ja Satakunnan tarinassa näillä kulmakivillä on iso merkitys, myös uusien investointien houkuttelussa. BASF tulee Harjavaltaan, koska heilläkin on vahva strategia olla lähellä muita. Meidän tuotantolaitoksemme ovat syntyneet hienosta teollisesta perimästä. Ainoastaan Venatorin kaltainen iso tulipalo tai muu force majeure voi pahimmillaan lakkauttaa kokonaisen toimintaympäristön. Useammin käy niin, että nimi katolla vaihtuu, kun globaalit jätit hiovat strategioitaan ja järjestelevät liiketoimintojensa palasia. Me taidamme olla niin tottuneita teollisuuspuistoihimme, että emme enää näe selvästi niiden merkitystä. Kaikki digitaalinen tarvitsee jotain fyysistä. Sähkö tulee töpselistä vasta, kun sillä on fyysinen reitti. Sähköauto kulkee, kun jossain tuotetaan tarvittavat metallit ja kemikaalit. Immateriaalinen ja reaalinen tarvitsevat toisiaan. Kiertotalous luo tarinaan lisävivahteen. Yhä vähemmän tehdään neitseellisistä materiaaleista. Yhä enemmän otetaan talteen ja valmistetaan uudelleen. Valmistajat ja kuluttajat tarvitsevat toisiaan, olemme samalla puolella viivaa. Avainsana on vastuullinen toiminta. Osaaja voi valita, minkä agendan puolesta tekee töitä. Teollisessa mittakaavassa asioita muuttamalla saa varsin paljon aikaan, ei piiperretä, vaan vaikutetaan aidosti. Ehkä olemme sanoittaneet tarinaamme väärin, kun puhumme aina vain teollisuudesta. Oikeasti olemme osa valmistuksen ketjua, osa kaikkien meidän elämää. Tulevaisuus on tällä hetkellä varsin sumeaa. Maailmantalous ei käyttäydy niin kuin olemme tottuneet. Siksi pitää hetken kuulostella, mitä pysyvää ympärillämme on. Kaikki ne satakuntalaiset investointiuutiset, jotka varmistavat tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä ovat erityisen arvokkaita. Minna Nore Kirjoittaja on Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja.