Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Korona-ajan kiirastulessa henkiset aidat kaatuvat, kun leopardihousumies ja cowboy-hattu-ukko syleilevät toisiaan pikaruokalan kassajonossa

Kello 02.00 lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Hornan portilla nälkäiset ihmiset kurkkivat sisälle numeroitu lappu kourassaan. Sateessa on mukavampi odotella. Kerberos vahtii sisäänpääsyä rinnassaan järjestyksenvalvojan merkki. Säännöt ne on oltava kiirastulessa kärvistelevilläkin. Sisällä järjestyksestä ei ole tietoakaan. Humalan ja sammumisen välimaastossa huojuva juhlakansa odottaa annoksiaan. Täällä "turvaväli" on vain hassun kuuloinen sana. Tukalan olon kruunaa otsalle kirpoavat hikikarpalot. Entisaikoina kirkko myi aneita, joilla kiirastulen kärsimyksiä pystyi lieventämään. Pikaruokalan pätsissä synneistään pääsee eroon ostamalla ison vaniljapirtelön, ison virvoitusjuoman ja isot ranskalaiset. Vasten ohjeistusta juoma-automaatilla on yhden sijaan kolme käyttäjää. Tilaukset suositellaan tekemään itsepalvelupisteen kosketusnäytöltä. Näytöt pyyhitään tunnin välein. Puolen tunnin kohdalla joku menee tekemään köhisten tilaustaan. Osa ei kestä odotusta, nälkä ja väsymys vievät voiton. "Auttakaa nyt perkele", kuuluu väsyneen rukous rappusten alta, tyhjien juomamukien ja juustoisten kääreiden seasta. Nurkassa viaton teini kysyy kavereiltaan: "Ai siis mihin tää nuuska laitetaan?". Koronan kiirastuleen joutuvat joskus myös puhtoiset ihmiset. Tiskin takaa huudellaan numeroita kuin bingossa: "79, 82, 89, onko jollain 89". Onnekkaat hakevat annoksensa, heidät on pelastettu kiirastulesta. Muiden piina jatkuu nälän kasvaessa ja humalan huipun haihtuessa. Henkiset aidat kaatuvat, kun leopardihousumies ja cowboy-hattu-ukko syleilevät toisiaan. "Shää oot hyvä jätkä". Ehkä jonain muuna ajankohtana tästä voisi liikuttua. Nyt päässä on kaksi ajatusta: "Yksi olut oli aivan liian vähän tämän kestämiseen" ja "Jos täällä jollain on korona, niin..". Viimein se tapahtuu, myyjä kuuluttaa: numero seitsemänkymmentäviisi. Jalat vievät päättäväisin askelin tiskille. Paperipussi on jo valmiiksi hajoamispisteessä ja juoma puuttuu, mutta ei se haittaa. Vieressä jonkun hienomotoriikka on pettänyt ja kuppi kipannut täyttäjänsä syliin. Viimein kesäillan tuuli ja raikas sade.