Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Japani pelkää epidemian toista aaltoa – Toistaiseksi koronavirustartuntojen määrä pieni suhteutettuna väkilukuun

Japanissa kirsikkapuut ovat puhjenneet kukkaan, ja perinteinen hanami-juhlinta on käynnissä. Koronavirusepidemia tai ei, viime viikonloppuna Tokion puistoissa oli liikkeellä paljon ihmisiä, monet ilman tavanomaisia hengityssuojaimia. – On kulunut reilu kolme viikkoa koulujen sulkemisesta, eikä epidemiassa ole ollut kovin isoa kasvukäyrää. Joko kyseessä on ihmisten väsyminen tai valheellinen helpotuksen tunne, että ei tässä niin vakavasta asiasta ole kyse, kertoo Lännen Medialle puhelimitse lehdistö- ja kulttuurineuvos Markus Kokko Suomen Japanin-suurlähetystöstä. Koronavirustartuntaluku on edelleen Japanissa pieni suhteutettuna väkilukuun, 126 miljoonaa asukasta. Maassa 1 369 ihmistä on saanut tartunnan, ja 46 ihmistä on kuollut. Tosin testaaminen on ollut rajallista. Lisäksi viime kuussa risteilyalus joutui japanilaisessa satamassa karanteeniin, ja siellä 712 sai tartunnan ja 10 kuoli. Tartuntaluku Tokiossa nousi selvästi Japania on pidetty mallimaana epidemian hallitsemisessa. Mutta torstaina Tokiossa tartuntaluvut ampaisivat selvään nousuun, ja maassa pelätään epidemia toista aaltoa: 41 uutta tapausta, kun kahtena edellisenä päivänä niitä oli ollut 16 ja 17. Tokio kiilasi luvuissa ohi myös pohjoisen Hokkaidon saaren, joka on ollut tartunnan keskipiste tähän mennessä. Keskiviikkona Tokion kuvernööri Yorike Koike vetosi tokiolaisiin, että he pysyisivät sisätiloissa tulevana viikonloppuna, eivätkä menisi puistoihin ihailemaan kirsikankukkia. Japanissa alkoivat rajoitustoimet aikaisin. Käytännössä kaikki koulut sulkivat ovensa jo maaliskuun alussa, kun pääministeri Shinzo Abe tuolloin niin vetosi. – Se tuntui silloin kovalta rajoitustoimelta, kun tartuntamäärät olivat vähäisiä. Jälkikäteen ajatellen se oli ihan viisas siirto, Kokko sanoo. Koululaiset ovat parhaillaan kevätlomalla, ja opetusministeriö on ohjeistanut kouluihin palaamisesta loman jälkeen, jollei tilanne muutu. Myös yleisötilaisuuksia peruttiin jo maaliskuun alusta lähtien. Kuitenkaan liikkumisrajoituksia esimerkiksi Euroopan tapaan ei ole ollut. Myöskään rajoituksia yli 70-vuotiaiden sosiaalisista kontakteista ei ole tehty, vaikka Japanissa on maailman ikääntynein väestö – Japanissa on hyvin aktiivinen ikääntynyt väestö, ja osa seitsemänkymppisistä on edelleen työelämässä, joskin harrastusta muistuttavissa työtehtävissä. Hygieniataso korkealla Kulttuuristen tekijöiden arvioidaan hidastaneen epidemiaa Japanissa. – Japanilaisten hygieniataso on äärimmäisen korkealla tasolla, ja he ovat tottuneet pesemään käsiä usein. Esimerkiksi ravintoloissa tuodaan pöytään kosteita liinoja ennen ateriointia, ja ne ovat yhtä tärkeitä kuin ruokailuvälineet, Kokko kertoo. Japanissa käytetään lisäksi paljon hengityssuojaimia normaalioloissakin: noin 43 suojainta asukasta kohti vuosittain. Kokko kertoo, että hengityssuojainten käyttö on osa toisten ihmisten huomioonottamista. – Tämä eroaa länsimaista. Jos itsellä on vähänkin nuhaa tai yskää, japanilaiset laittavat hengityssuojaimet päälle, Kokko kertoo. Hengityssuojaimia näkyy paljon Japanissa julkisessa liikenteessä etenkin influenssa-aikaan, mutta myös keväisin, kun ihmiset pärskivät siitepölyallergian vuoksi. – Siitepölyallergia on hyvin yleinen täällä, Kokko kertoo. Koronavirusepidemian aikaan suojaimia ovat käyttäneet lähes kaikki. Kumarrus vähintään metrin päästä Fyysisen etäisyyden pitäminen kuuluu luonnostaan japanilaiseen tervehdyskulttuuriin. – Fyysinen kanssakäyminen on aika vierasta. Ei kätellä eikä vaihdeta poskisuudelmia, vaan kumarretaan. Kokon mukaan kumartaminen tapahtuu tavallisestikin niin, että on vähintään metrin väli toiseen ihmiseen. – Ruuhkametroissa ja -junissa joutuu väkisinkin pakkautumaan toisia lähelle, mutta silloinkin itsensä sairaaksi tuntevat käyttävät hengityssuojaimia. Koronavirusepidemia on onnistunut tuomaan lisää joustavuutta vanhakantaiseen työelämään. – Etätyöt ovat olleet aiemmin hyvinkin marginaalisia. Nyt monet isot yritykset suosivat etätöitä eri tavalla kuin aiemmin. Se on positiivista, koska Japanissa on rankka työkulttuuri. Ihmiset tekevät pitkiä työpäiviä, koska on kunnia-asia notkua toimistolla myöhään, eikä lähdetä ennen esimiestä. Kokon mukaan edelleen pieni osa japanilaisista tekee etätöistä, koska työnantaja ei ole tarjonnut mahdollisuutta, eikä ole IT-resursseja.