Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Niko-Matti Ahdin näyttelyssä Porissa voi kuulla, miltä ajatteleminen kuulostaa

Kuvataide Niko-Matti Ahti: Kaivajaiset 26.1. saakka. Galleria 3h+k, Yrjönkatu 4, Pori, avoinna ke-pe 12-18, la-su 11-16. Helsingin Sanomat julkaisi 29.3.2018 tutkija Janne M. Korhosen mielipidekirjoituksen ”Tekoäly tietää pian tarkasti, miten sinuun vaikutetaan”. Kirjoitus kiinnittää kriittistä huomiota siihen, miten teknologian kehitys ja varallisuuden kasautuminen siirtävät valtaa demokraattisten järjestelmien ulkopuolelle. Äänitaiteilija Niko-Matti Ahti (s. 1976) nostaa mielipidekirjoituksen patsasjalustalle. Lisää mielipiteitä löytyy Galleria 3h+k:n seiniltä. Tekstien ja taideteosten asetelmallinen rinnastus arvostaa hyvää argumentointia. Samanaikaisesti kyse on myös toisten ihmisten luovien tuotosten julkisesta esittämisestä. Kaivajaiset -näyttely kaivautuu ajatuksiin vallasta, sananvapaudesta, maapallon resursseista ja varallisuudesta. Voimavarat kasautuvat kuin multakasa, josta kohoaa 1600-luvun Englannissa vaikuttaneen Kaivajayhteisön julistus. Köyhät Kaivajat halusivat viljellä yhteismaita, mutta joutuivat pian maanomistajien väkivallan uhreiksi. Tekijänoikeuslain mukaan oikeus teokseen syntyy aina ensisijaisesti tekijälle. Lain ydin on pääomien keskittymistä kritisoivan ajattelun näkökulmasta erinomainen. Luovuuttaan viljelevä ihminen saa ihan itse päättää, miten luovuutensa hedelmiä käyttää. Mutta kun näyttely esittää muiden ihmisten kirjoituksia taideteosten tapaan, se samalla sivuuttaa kirjoittajien oikeuden päättää omien tekstiensä esittämisestä. Taidenäyttelystä tulee ylistämällä alistavan koneiston vertauskuva. Suoran väkivallan ja symbolisen ylenkatseen lisäksi näyttely esittää myös kolmannen mahdollisuuden reagoida toisten mielipiteisiin. 38-minuuttinen ääniteos tarkastelee Korhosen kirjoitusta ja pohtii sen väittämiä. Ajatustyö kuuluu äänestä. Puhe hidastuu, kun henkilö lukee tekstiä muotoillen samanaikaisesti omia sanojaan. Näinä älämölön aikoina ajattelun verkkaisuus kuulostaa raikkaalta ja miellyttävältä. Onhan moni viime aikoina nauttinut myös presidentti Koiviston (1923–2017) fundeeraamisista Ylen tv- ja radiodokumenteissa. Mutta voisiko pohdiskelevalle vuoropuhelulle perustuva sosiaalinen media olla mahdollinen? Vai kiihdyttäisikö se vain kierrettä, josta Korhonen varoittaa: Mitä enemmän ruokimme ajatuksillamme tekoälyä, sitä paremmin se oppii meitä manipuloimaan.