Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Korkeimman oikeuden väistyvä presidentti haluaa riitaoikeudenkäyntien paisuvat kulut kuriin: "Ne estävät kansalaisia hakeutumasta oikeuteen"

Suomalaisten oikeusturvan toteutuminen on riitatilanteissa vaarassa. Näin arvioi korkeimman oikeuden (KKO) pian eläkkeelle siirtyvä presidentti Timo Esko Lännen Medialle. Suurimmat oikeusturvaongelmat johtuvat Eskon mielestä paitsi juttujen käsittelyajoista myös erityisesti korkeiksi nousevista oikeudenkäyntikuluista. Ongelma koskee erityisesti riitajuttuja. – Oikeudenkäyntikulut siviiliasioissa ovat edelleen korkealla ja ne estävät kansalaisia hakeutumasta oikeuteen, sanoo Esko. Hänen mukaansa laajojen riita-asioiden määrä tuomioistuimissa on "hälyttävän pieni". Väitettä tukevat tilastot. KKO:lta on pyydetty valituslupaa viime vuosina riitajutuissa aiempaa harvemmin, ja lasku on ollut nopeampaa kuin rikosjutuissa. Esko: Hankalassa siviiliasiassa punnitaan tuomarin taito Riita- ja rikosjutut etenevät tuomioistuimiin eri tavoin. Rikosjuttu lähtee liikkeelle, kun kansalainen tekee rikosilmoituksen tai poliisi havaitsee rikoksen. Epäily päätyy usein syyttäjän kautta tuomioistuimelle, joka ratkaisee syyllisyyden. Riitajutuissa osapuolten pitää itse viedä juttunsa tuomioistuimille. Esko ajattelee, että vaikka kansalaiset yleisellä tasolla luottavat suomalaiseen oikeuslaitokseen, niin he eivät korkeiden kulujen pelossa useinkaan vie riitoja tuomioistuinten ratkaistavaksi. Hänestä kynnyksen pitäisi olla mahdollisimman matalalla – jos sellaista tarvitaan lainkaan. – Uskaltaisin sanoa, että siviiliasiat ovat juridisen ajattelun kannalta sittenkin järjestelmän ydin. Hankalassa siviiliasiassa, olkoon se vahingonkorvaus tai takaus, punnitaan tuomarin taito. Jotta tämä järjestelmä on uskottava, niitä täytyy olla. Työryhmä selvittämään keinoja Esko peräänkuuluttaatyöryhmää pohtimaan, miten oikeudenkäynnin kuluja saataisiin Suomessa hillittyä. Vaikka Juha Sipilän hallitus korotti tuomioistuinmaksuja, Suomessa ylivoimaisesti suurimmat oikeudenkäyntikulut tulevat asianajajien palkkioista. Myös Eskon seuraaja Tatu Leppänen oli Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa huolissaan oikeudenkäyntikuluista ja väläytti pohdittavaksi jonkinlaista hintakattoa. Esko mainitsee, että Saksassa asianajajien palkkioita on jo säännelty Suomea tarkemmin. Euroopan komission tekemän oikeudenkäyntikuluselvityksen mukaan Saksassa on lailla säädetty, että riitajuttujen laskutus on sidoksissa kantajan vaatimuksen euromääriin. Tarkoituksena on, että kantajat pystyvät avoimemmin ennakoimaan asianajokustannuksia, jos vie jutun oikeuteen. Saksassa myös tuntilaskutus on mahdollinen siinä missä se on Suomessa usein laskutuksen lähtökohta. – Totta kai täytyy hyväksyä se, että kun oikeudenkäynnistä on tullut ammattitaitoa vaativaa, siis asianajajien taitoa vaativaa, niin kyllä siitä pitää maksaakin, sanoo Esko. Hänestä yhtälössä pitäisi katsoa myös oikeusturvavakuutuksia ja sitä, voisivatko ne joissain tapauksissa kattaa myös vastapuolen oikeudenkäyntikuluja, jotka lankeavat usein hävinneen osapuolen maksettaviksi. – Tyypillinen kauhuskenaario on, että häviää jutun ja joutuu maksamaan vastapuolen kulut. Tuomarit voivat hänestä myös johtaa aiempaa tehokkaammin oikeusprosessia, mikä voi hillitä kustannuksia. Toisaalta riitajutuissa tuomioistuinsovittelun käyttö on yleistynyt. Esko pitää sovittelua sinänsä hyvänä, mutta niissä voi varakkaampi osapuoli olla vahvoilla. – Sovitteluratkaisuhan ei ole oikeudellinen sanan varsinaisessa mielessä, vaan siinä pyritään lopputulokseen, joka on kummallekin osapuolelle siedettävissä. 45 vuotta juristina Syyskuun alussa eläkkeelle jäävällä Eskolla tulee täyteen päivälleen 45 vuotta juristina. Hän on tyytyväinen siihen, että suomalainen oikeusvaltio edelleen toimii ja tuomareilla on työrauha. Toisinkin voisi olla. Euroopan unionissa on kiinnitetty huomiota erityisesti Puolan ja Unkarin kyseenalaiseen oikeusvaltiokehitykseen. – Meillä on hyvä yhteiskunnan tila Suomessa, eivätkä nämä Euroopan yhteisön piirissä olevat jäsenvaltioiden ylilyönnit ole ulottuneet tänne. Uransa viimeiset 3,5 vuotta hän on johtanut Suomen ylintä riita- ja rikosasioiden tuomioistuinta, joskaan hän ei ole mieltänyt työtään pääasiallisesti johtamiseksi. Tuomarit työskentelevät itsenäisesti, eikä KKO:n presidentin kanta paina sen enempää kuin muidenkaan KKO:n jäsenten. KKO:n presidentti ei myöskään voi mennä päsmäröimään muiden jäsenten kokoonpanoihin. – Tämä ei ole johtajan hommaa siinä mielessä, että annas kun sanon, vaan tämä on kollegiossa työskentelyä. Eläkepäivien lähestyessä hän kuitenkin kuvailee, että mieli on keventynyt. Tulevat suunnitelmat ovat vielä auki, mutta Esko kertoo eläkepäivien varalta harkitsevansa jotain, jolla on tekemistä kulttuurin ja sivistyksen kanssa. – Jos oikein uskaltaa sanoa, niin ehkä sitä voisi tulla paremmaksi ihmiseksi. Syntynyt Tampereella 18.5.1952. Asuu nykyisin Turussa. Valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1974, väitteli oikeustieteen tohtoriksi 1986. Työskennellyt muun muassa apulaisprofessorina ja vt. professorina Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Helsingin yliopiston hallintojohtaja 1987–1992. Toiminut myös asianajajana, korkeimman oikeuden jäsenenä ja Turun hovioikeuden presidenttinä. Aloitti korkeimman oikeuden 13. presidenttinä 1.1.2016. Hänen seuraajanaan aloittaa Tatu Leppänen syyskuun 1. päivänä 2019.