Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

”Mitä valmiimpaa ruokaa tuodaan, sitä nopeammin se menee eteenpäin” – Näin toimii kaikille kuntalaisille tarkoitettu ruokahävikkikaappi

Arkipäivisin Nakkilan kierrätyskeskuksen ja työpajan aamurutiineihin kuuluu ainakin yksi joka päivä toistuva askare: Ruokahävikkikaapin täyttäminen. Tällä kertaa jääkaappi ja sen vieressä olevat hyllyt täyttyvät monenlaisista elintarvikkeista, kuten leivästä, voista, nakeista ja salaatista. Ruokahävikkikaappi otettiin käyttöön viime vuoden lopulla. Sen taustalla oli vasemmistoliiton viime keväänä tekemä valtuustoaloite. Jääkaapin ajatuksena on vähentää hävikkiruuan määrää. "Kompostiin ruokaa ei kannata laittaa, koska multaa maailma on jo täynnä." Marja Salén-Uusi-Kraapo – Ylijäämäruokaa ja jääkaapin täytettä haetaan aamupäivällä Onnipekasta. Kuka vain saa hakea ja tuoda ruokaa, mutta tällä saamme sinne perusmäärän elintarvikkeita. Kaffelin lounas tulee tänne myös. Se purkitetaan täällä, kertoo työpajaohjaaja Marja Salén-Uusi-Kraapo . Hänen mukaansa kaikki ruokahävikkikaappiin tuotava ruoka yleensä myös kulkeutuu eteenpäin. Kierrätyskeskuksessa on joka arkipäivä iltapäivällä puoli yhdeltä ylijäämäruuanjako. – Ylijäämäruuanjaossa yleensä ruokahävikkikaappikin tyhjenee. Jaosta yli jäävä ruoka jää tänne kaappiin. Kierrätyskeskuksen ja työpajan henkilökunta huoltaa jääkaapin ja hyllyt sekä varmistaa, ettei kylmäketju katkea. Ruuan laadusta puolestaan vastaa sen tuoja. Nakkilassa toivotaan, että ruokahävikkikaappi saisi täytettä myös muualta kuin päivittäistavarakaupasta: Se on tarkoitettu kaikkien kuntalaisten käyttöön. – Kun ihmiset pitävät juhlia, kuten esimerkiksi syntymäpäiviä ja rippijuhlia, niistä jää aina ruokaa yli. Tämä on oiva tapa kierrättää sitä. Kompostiin ruokaa ei kannata laittaa, koska multaa maailma on jo täynnä. Toistaiseksi käyttö on ollut kuitenkin vähäistä. – Sinne on tuotu jonkin verran ruokaa, mutta hidasta se on, koska kaapista ei välttämättä tiedetä. Kierrätyskeskuksessa käy päivittäin 30–60 henkilöä. Siitä tiedotus leviää, Salén-Uusi-Kraapo miettii. – Kaappiin saa tuoda pienenkin annoksen. Yhden henkilön ateriakin on aina eteenpäin. Ruokahävikkikaappi ei ole aivan uudenlainen avaus, jos kohta vielä melko harvinainen. Marja Salén-Uusi-Kraapo tietää, että vastaavaa toimintaa on ainakin Raumalla, jossa kaappi toimii kirjaston tiloissa. – Täällä on myös pakastin, eli ruuan voi pakastaa, ja tuoda tänne kun ehtii. Ruuan ei myöskään tarvitse olla annosastioissa, vaan sen voi tuoda isossakin kipassa. Tärkeää on kuitenkin se, että ruuan muistaa tarroittaa: Tarrasta tulee ilmetä muun muassa tuotteen valmistus-, tuonti- ja pakastuspäivämäärä sekä allergisoivat aineet. Jos tarran unohtaa kotonaan, ei huolta – niitä saa myös kierrätyskeskuksesta. Työpajaohjaaja ei osaa arvioida, millaiset elintarvikkeet liikkuvat eniten, ja millaiset puolestaan kaikkein vähiten. Jonkinlainen tuntuma hänellä kuitenkin on. – Eilen tänne tuotiin monta laatikkoa hiivaa, eikä ihan kaikki mennyt. Mitä valmiimpaa ruokaa tuodaan, sitä nopeammin se menee eteenpäin, Salén-Uusi-Kraapo tietää. – Ei tarvitse ajatella, että ruuan olisi oltava valmista, sillä esimerkiksi jauhopussit lähtevät aina. Jos itsellä on kaksi jauhopussia, joista on päiväys menossa umpeen, voi toisen tuoda tänne.