Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Merimetsoarmeija verottaa rajusti Rauman edustan ahvenkantaa ja muitakin kalalajeja: Merenkurkun kolonian tutkimus näyttää pitkällä ajalla 32–67 prosentin heikentymää

Sataman ja meriteollisuuspuiston edustalle Rauman Järviluotoihin asettunut Suomen suurin noin 3 600 pesän merimetsokolonia on vahva saaliskilpailija ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille. Kahden pesimäkauden tuloksena saarilla oli suunnilleen 17 000–18 000 linnun armeija ruokailemassa Rauman saariston ja Eurajoen suualueen lahdissa. Luvussa ovat mukana myös pesimättömät linnut. Vaasan edustalla Merenkurkun saaristoalueella Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemä ahvenkantatutkimus antaa viitteitä, että merimetsot syövät huomattavan ahnaasti juuri tätä lajia. Tutkimustulos on, että Rauman tilannetta vastaava pesinnän lintumäärä voi aiheuttaa pitempään jatkuessaan jopa 32–67 prosenttia saalisvähenemän pesäkolonian lähivesillä. Merenkurkun ahventutkimus tehtiin merkintäkokeella, jossa merkittiin elektronisella sirulla lähes 2 000 ahventa. Tutkimusalueella pesi yli 3 000 merimetsoa. Tämä vertautuu kooltaan Rauman kolonioihin. Tutkija Lari Veneranta kertoo ahvenen valitun tutkimuskohteeksi, koska se on merimetsojen ruokavaliossa yleinen laji ja tärkeä kalastuselinkeinolle. – Ahven on hitaana uimarina merimetsolle helpompi saalis kuin esimerkiksi särkikalat, hän sanoo yhdeksi vaikuttavaksi syyksi. Merenkurkussa ahvenkannat ovat lisäksi huomattavan vahvat. Merenkurkun pesintäkolonioista löytyi vajaasta 2 000:sta ahvenmerkistä 178. Kolonioihin päätyi siten noin yhdeksän prosenttia seuranta-ahvenista. Vain osa merkeistä päätyy pesintäpaikoille, osa muille lintujen lepäilyalueille tai ei ole löydettävissä. Syödyksi tulleiden määrän perusteella on arvioitu sitten vaikutuksia alueelliseen ahvenkantaan. Tutkimuksessa laskettiin, että merimetsokanta kasvatti merkittyjen ahventen luonnollista kuolevuutta 7–26 prosenttiyksikköä. Suurin osa merimetsojen syömistä ahvenista on pienikokoisia, keskimäärin 15 senttimetrin kaloja. Useamman vuoden jatkuva merimetsojen pesintä suurissa määrissä voi verottaa ahvensaaliita enintään 32–67 prosenttia pesinnän vaikutusalueella. Tutkimuksen perusoletuksena on, että pesintöjen ja lintujen määrä pysyvät samalla tasolla. Muualla pesivien merimetsojen saalistusta muuttoaikana ei otettu laskelmassa huomioon. Veneranta sanoo tutkimuksen osoittavan, että suuri merimetsomäärä keskeisellä ahventen lisääntymisalueella luonnollisesti heikentää saaliita. Tyypillisesti pesimäkolonian saalistuspaine ulottuu 10–15 kilometrin säteelle. Kun Rauman edustan saariston edusta on laajuudeltaan pienempi kuin Merenkurkussa, voi lintujen saalistusvaikutus olla suhteellisesti voimakkaampi. Veneranta lisää, että tutkimuksessa on epävarmuuksia, sillä ahvenkantojen vaihteluun vaikuttavat monet tekijät, kuten lämpötila poikasvuonna ja siksi vaikutusarvion vaihteluväli on tuntuva. Rauman koloniaa ja sen vaikutusta ei ole erikseen tutkittu, mutta Veneranta arvioi, että merimetsot syövät alueella myös silakkaa. kuoretta ja särkikaloja. – Ahvenkannoissa ja saaliissa näkyvä vaikutus kertyy vuosien aikana, koska ahvenilla kestää kasvaa pyyntikokoon 1–4 vuotta siitä, kun ne ovat merimetsolle sopivassa koossa. Jos asiaa katsotaan ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen pyynnin näkökulmasta, ongelmatilanne on olemassa. – Jos jotain halutaan muuttaa, pitäisi merimetsojen pesinnät ohjata muualle kuin ahvenen keskeisille lisääntymisalueille tai niiden läheisyyteen, Veneranta sanoo. Merimetsojen saalistus on painottumassa osaksi lähemmäs merenlahtia sen seurauksena, että pesintä näyttää siirtyvän avoimilta luodoilta puustoisille saarille, kuten Raumalla on nähtävissä. Yhtenä osoituksena muutoksesta on merimetsojen ensikertainen pesintä tänä vuonna sisäjärvellä. Porin Enäjärvellä pesi noin 60 pesän kolonia.