Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Itä-Ukrainan tulitauko epäonnistui jälleen, koska Venäjälle kyse on vain "taktisesta pelistä" sanoo tutkija

Itä-Ukrainassa maanantaina alkanut tulitauko rikkoontui heti alkumetreillä. Ukrainan, Venäjän ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin neuvottelema tauko oli yksi monista tulitauoista, joita on sovittu sitten vuoden 2014. Ne ovat useimmiten jääneet lyhyiksi, kuten nytkin. Ukrainan armeija syytti kapinallisia aseiden käytöstä vain muutama tunti tulitauon alettua. Ulkopoliittisen instituutin Ukrainaan erikoistunut vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau sanoo, että tulitauko oli jo alusta lähtien tuomittu epäonnistumaan, koska se ei ole Venäjän intresseissä. – Maanantain tulitauko oli osa taktisia pelejä eikä sillä ole strategista merkitystä. Tämä johtuu siitä, että Venäjän ehdot rauhalle eivät ole realistiset ja niiden käyttöönotto vähättelisi sekä Ukrainan itsemääräämisoikeutta että turvallisuutta, hän sanoo. Siksi idän pattitilanne on Venäjälle ideaali. –  Venäjä on osoittanut, että se on täysin haluton etsimään minkäänlaista kompromissia. Jos rauha ei toteudu Venäjän ehdolla, maa on tyytyväinen pattitilanteeseen. Idästä voi saapua uusi pakolaisten joukko Itä-Ukrainan tilanne on kuitenkin yhä huono. Koronakevätkään ei ole jäädyttänyt konfliktia, vaan taistelut ovat jatkuneet. –  Ukrainan joukot ovat jatkuvien hyökkäysten kohteena, ja 50 sen armeijan sotilasta on kuollut vuoden alusta lähtien. Lisäksi konflikti on ajanut 1,5 miljoonaa ihmistä maan sisäisiksi pakolaisiksi sitten sen alun. Samalla Donbassin alueen taloudellinen tilanne on entisestään huonontunut. –  Yrittäjät ja kaivostyöläiset ovat lakkoilleet ja protestoineet tämän kevään aikana. Tämä herättää kysymyksiä, miten ihmiset, joilla ei ole elämän tarkoitusta tai mahdollisuutta tehdä työtä tulevat reagoimaan, ja voimmeko odottaa pakolaisten määrän vielä kasvavan, Nizhnikau sanoo. Tilanne on vaikuttanut myös presidentti Volodymyr Zelenskyin suosioon, sillä presidentti lupasi vaalikampanjassaan päättää idän taistelut. Jotain hänen aikakautenaan on saavutettukin – kuten esimerkiksi vankien vaihtoa – mutta taisteluiden päättäminen on osoittautunut vaikeaksi. –  Hänen suosionsa on hiljalleen hiipumassa. Valtaosa presidentin tukijoista ja Ukrainan kansasta haluaa rauhaa. Mutta samalla toinen puoli kansasta ei hyväksy mitään rauhaa, joka hyödyttäisi Venäjää eikä arvostaisi Ukrainan kansallisia intressejä, sanoo taas Nizhnikau. Tämä tasapainoilu kahden ryhmän välillä on vaikuttanut presidentin suosioon, joka on jo gallupeissa pudonnut. Paikallisvaalit toivat syytöksiä maan myynnistä Osana konfliktin päättämiseen tähtääviä Minskin rauhanneuvotteluita on sovittu, että Ukraina järjestää Venäjän tukemien kapinallisten alueilla omat vaalit ja antaa niille itsehallintaoikeuden. Tämä herätti Zelenskyitä kohtaan kovia syytöksiä Ukrainan myymisestä Venäjälle. Nizhnikaun mukaan Ukrainan parlamentti hyväksyi kuitenkin myös lain, joka mahdollistaa vaalien pitämisen alueella vasta, kun Venäjän tukemat joukot ovat poistuneet alueelta ja rajavalvonta on kunnossa. –  Venäjä taas haluaa, että vaalit järjestettäisiin sen sotilaallisesti ja poliittisesti kontrolloimilla alueilla. Ukrainan päätös aiheutti Moskovassa kovia reaktioita. Se ei vaikuta sinällään vallan tasapainoon, mutta se on merkittävä askel Ukrainan turvallisuudelle, Nizhnikau sanoo. Tulevat lokakuun paikallisvaalit tullaan järjestämään Ukrainassa muualla kuin vallatuilla alueilla.