Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kenellä on biljoonat sekaisin?

Antti Pekola kirjoitteli (SK 9.6) viihdyttävästi karkean kärjistettyjä mietteitään, mutta varomattomaan ylimielisyyteen ei kellään politiikassa mukana olevalla luulisi olevan varaa. Kun Pekola toteaa, että ”poliittiset päättäjät” eivät tiedä montako nollaa on biljoonassa, hän on aivan oikeassa. Jouduin minäkin tarkistamaan asian. Huvittavaa on, että hän ei näytä itsekään tietävän, montako nollaa biljoonassa on. Biljoona on suomen kielessä miljoona miljoonaa, eli 1000 miljardia. Kun koko Suomen nykyinen valtionvelka on hiukan päälle 100 miljardia, biljoonien velanotto ei sen paremmin Porilta, kuin Suomen valtioltakaan onnistu. Mikään taho ei myönnä sellaista 1000000000000 euron lainaa. Pienempiä lainoja myönnetään, ja niitä on ollut Porinkin pakko ottaa. Porin kuntalaista kohti lasketut ansiotulot ovat vertailukuntiin nähden keskimääräistä alhaisemmat, yhteisöverotulot ovat pienet, ja veroprosenttimme keskiarvoa alhaisempi. Minun huolenaiheeni ei ole biljoonan nollat, vaan yllä mainituista asioista ja koronasta vääjäämättä johtuva talouskurimus, jota valtiomme huono taloustilanne ja siitä aiheutuvat pienet kuntaosuudet pahentavat. Edellä mainitun tilanteen parantamiseksi on tehtävä monia ikäviäkin ratkaisuja, joista yksi lienee kunnallisveron korottaminen. Maanantain kaupunginhallitus lähetti valtuustolle tiedoksi suuntaviivat, joiden ohjeistuksella nykytilannetta pyritään korjaamaan. Ensi vuoden taloussuunnitelmien laatiminen aloitetaan lautakunnissa ohjeiden pohjalta. Yksikään puolue ei vastustanut tällaisen tiedotteen lähettämistä, tiedotteen, joka toteutuessaan sisältäisi myös noin yhden prosenttiyksikön kunnallisveroasteen nousun. Kukaan ei halua veronkorotuksia, mutta jos se osoittautuu välttämättömäksi, se on vain tehtävä. Tämän Pekolan kokoomuspuoluekin pitkin hampain myönsi. Kokoomus olisi kyllä halunnut lisäksi aloittaa heti myös tuotannollistaloudelliset yt-neuvottelut. Enemmistö kuitenkin katsoi, että rajumpiin irtisanomistoimiin ei ole syytä ryhtyä, ennen kuin selvitetään, mitä voidaan saada aikaan rekrytointikiellon vauhdittamilla luonnollisen poistuman kautta tulevilla henkilövähennyksillä. Pekola nimesi minut (SK 2.6.) homekoulujen ystäväksi, mutta tästä kunniasta haluan kieltäytyä, niin kuin varmaan muutkin valtuutetut. Homeongelmiin puututaan Porissa nykyisin heti. Terveessä rakennuksessa oleva paikalliskoulu ei ole homekoulu. Ensi maanantaina valtuusto päättää, mitä Reposaaren koululle tapahtuu. Lukujen valossa Pori saa erillistä saaristo-osakuntalisää, joka maksetaan niiden ylimääräisten kulujen kattamiseksi, jotka syntyvät palvelujen ylläpitämisestä ja alueen kehittämisestä. Pori saa tätä rahaa vajaat 300000 euroa vuodessa. Luokkien 3-6. paikallisopetuksen loppumisesta saatava vuosittainen henkilökulusäästö olisi noin 60000 euroa. Reposaarelle on muuttanut lapsiperheitä siinä uskossa, että reilun vuoden takaisen valtuuston kouluverkkopäätöksen nojalla koulu säilyy toimivana. Oppilasmäärä on ollut reippaassa kasvussa. Edellä esittämissäni luvuissa on paljon vähemmän nollia kuin biljoonassa, joten uskon, että lukujen vertailu ei tuota yhdellekään valtuutetulle ylivoimaisia vaikeuksia. Kyse on vain hyvin yksinkertaisesti siitä, haluammeko käyttää saamamme saaristo-osakuntalisän siihen, mihin se on tarkoitettu. Simo Korpela Porin kaupunginvaltuuston toinen vpj., Kristillisdemokraattien Porin osaston ja Satakunnan piirin pj.