Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Aika herätä lastensuojelun ja päihdehoidon yhdistämiseen

Suomessa useampi kuin joka viides lapsi elää kodissa, jossa käytetään liikaa päihteitä. Tieto perustuu A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus väestökyselyyn. Tilanne on vuosina 1994, 2004 ja 2009 kerätyssä kyselyssä jatkuvasti pahentunut. THL:n arvioiden mukaan noin 400 000 suomalaista sairastaa päihderiippuvuutta. Kun heistä jokaisella on vähintään viisi läheistä ihmistä perheessä, ystäväpiirissä ja työyhteisössä, kärsii vähintään 2 miljoonaa läheistä päihdeperheen haitoista tavalla tai toisella. Päihdeperheessä kasvamista voidaan kutsua jo kansansairaudeksi. Tilanne on vaikea myös talouden näkökulmasta. Porissa tänä vuonna tilikauden alijäämän arvioidaan kasvavan jopa 24,3 miljoonaan, joista valtaosa muodostuu sote-menoista. Lastensuojelun osuus näistä menoista on merkittävä ja ne ovat jatkuvasti kasvussa huostaanottojen määrien kasvaessa. Lastensuojelun lisääntyvään tarpeeseen on kuitenkin vastattava, oli kunnan taloudellinen tilanne mikä tahansa. Porin kaupunki on perustamassa omaa lastensuojelun yksikköään. Omalla yksiköllä uskotaan saatavan säästöjä pitkässä juoksussa. Uusilla yksiköillä ei tilannetta kuitenkaan käännetä taloudellisesti eikä ennen kaikkea lasten ja perheiden kannalta paremmaksi. Täytyy löytyä järeämpiä keinoja ja pureutua juurisyihin. Yleisesti tunnustettua on, että valtaosassa lastensuojelua tarvitsevista perheistä vähintään toisella vanhemmista on päihdesairaus.  Näin ollen on äärimmäisen vaikea kääntää lastensuojelun lukuja laskuun, mikäli perheen päihdesairauteen ei puututa tehokkailla keinoilla. Perheen tilanne ei siis korjaannu, vaikka perheeseen sijoitettaisiin kuinka paljon lastensuojelun tukitoimia ja euroja, mikäli perheen ongelmien syynä on vanhemman päihdesairaus. Tilanne korjaantuu ainoastaan päihdesairauden tuloksellisella hoidolla. Tuloksellista toipumiskeskeistä päihdehoitoa on Suomessakin jo saatavilla. Ongelmana on, että Porissa on kuviteltu, että keskustelu päihdetyöntekijän kanssa olisi päihdehoitoa. Ei ole. Se on keskustelua. Eikä auta lainkaan toipumaan itse sairaudesta. Päihdesairaus vaatii pitkää hoitoa ja nimenomaan toipumiskeskeistä addiktiosairauteen erikoistunutta tuloksellista laitosmuotoista päihdehoitoa, jossa toipumistulos on yli 60 prosenttia pysyvällä täysraittiudella mitattuna. Tuloksellinen päihdehoito maksaa Suomessa noin 6 500 euroa. Näitä hoitoja tarjoaa Suomessa vain muutama yksikkö, mutta niitä on. Vertailuna yhden sijoitetun lapsen laitoshoidon on arvioitu maksavan runsaat 100 000 euroa vuodessa. Jokainen voi tällä 60 prosentin kaavalla laskea, kumpi on kannattavampaa. Sijoittaa tulokselliseen päihdehoitoon vai paisuttaa loputtomasti hoitamattoman päihdesairauden ehtymätöntä lastensuojelulaskua. Merkittävien perusturvan ja lastensuojelun säästöjen ohella vältytään siltä mittaamattomalta inhimilliseltä kärsimykseltä, mitä päihdesairaus jo yksin ja yhdessä perheen hajoamisen kanssa aiheuttaa. Henna Kyhä Kokoomus, sivistyslautakunnan jäsen, Pori