Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Maastopalojen kesä sai varautumaan – Lentokalustoa on vahvistettu viime vuodesta

Pelastustoimi on varautunut kesän metsä- ja maastopalokauteen muun muassa vahvistamalla palolentoihin ja sammutustöihin valtakunnallisesti käytettyä lentokalustoa. Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivue on esimerkiksi kasvanut viime kesästä yhdellä suurella metsäpalojen sammutustöihin soveltuvalla helikopterilla. Myös puolustusvoimien lentokalustoa on nyt viimevuotista paremmin saatavilla niin metsäpalojen sammutukseen kuin valvontalentoihin. – Olemme siis niin sanotusti viritelleet vehkeitä, mutta mitään sen kummempia taikatemppuja me emme ole tehneet viime vuoteen verrattuna, kertoo pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriön pelastusosastolta. Pahin metsäpalovuosi vuosikymmeniin osoitti, että Suomen pelastustoimella on tiukan paikan tullen käytettävissään valtakunnallisesti hyvin viritetty koneisto. Sisäministeriön pelastusosasto ei ole kuitenkaan viime kesän perusteella tehnyt mitään suuria muutoksia toimintaohjeisiin, eikä pelastuslaitosten henkilöstön varautumisesta erityisesti maastopalokauteen ole annettu valtakunnallista yleisohjetta. – Voihan se tietysti olla, että yksittäisillä palolaitoksilla on keskusteltu, kuinka toimitaan jos vastaan tulee tilanne että pelastajia tarvittaisiinkin töihin kesken kesälomien, mutta mitään virallista ohjetta pelastusosasto ei ole aiheesta laatinut. Maastopaloja viime vuonna puolitoista kertaa enemmän kuin nyt Maastopalojen lukumäärä on alkuvuoden tilastojen perusteella palautumassa likimain tavanomaisen vuoden tasolle, viime vuoden huippulukemista. Pelastustoimen ylläpitämän tilaston mukaan alkuvuoden aikana on sammutettu kaikkiaan 1 704 metsäpaloa, kun viime kesänä vastaavaan aikaan määrä oli jo 2 560 maastopaloa. – Tänä vuonnakin keväällä oli todella kuivaa, mutta sen jälkeen onneksi tuli hieman kosteampi ajanjakso. Viime vuonna maasto oli näihin aikoihin herkästi syttyvää koko maassa. Suorastaan räjähdysaltistilanne viime vuonna olikin. Toukokuusta elokuuhun kaikki Suomen 22 pelastuslaitosta olivat käytännössä jatkuvassa valmiustilassa. Pahimmillaan metsää, peltoa ja turvesoita syttyi palamaan monessa eri kohteessa samanaikaisesti. Valmiustasoa jouduttiin pitämään tavanomaista korkeampana yhtämittaisesti monen kuukauden ajan. Suuren maastopalon sammuttaminen on paljon pelastushenkilöstöä vaativaa työtä. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos varautuu maastopalon sammutustöihin siten, että jos kyse on yli kymmenen hehtaarin tulipalosta, paikan päälle lähtee 50–60 miestä ensimmäisen seitsemän tunnin ajaksi. Jälkisammutustöissä on noin puolet tuosta joukosta seuraavien 12 tunnin ajan. – Pelastushenkilöstön määrä vaihtelee todella paljon tilanteesta ja maastosta riippuen. Sen sijaan yhteistoiminta eri pelastuslaitosten ja -alueiden välillä on varmasti parantunut viime kesän kokemusten jäljiltä. Apua pyydetään ja annetaan nyt herkemmin, Rami Ruuska kertoo. Kesäkuun 2019 loppuun mennessä on syttynyt ja sammutettu kaikkiaan 1 704 metsä- tai maastopaloa. Viime vuonna vastaavaan aikaan lukema oli 2 560, eli puolitoistakertainen kuluvaan vuoteen verrattuna. Vuonna 2018 koko vuoden aikana Suomen pelastuslaitokset osallistuivat yhteensä 4 252 metsä- ja maastopalon sammutustöihin. Etenkin loppukevään ja kesäkuukausien tilastot poikkesivat merkittävästi aiemmista vuosista. Toukokuussa sammutettiin 1 056, kesäkuussa 1 082, heinäkuussa 720 ja elokuussa 789 maastopaloa. Vuosina 2015–2017 pelastuslaitokset olivat koko vuoden aikana sammuttamassa keskimäärin 1 924 maasto- ja metsäpaloa. Sisäministeriön alaisen pelastustoimen ylläpitämä tilasto sisältää hätäkeskuksille ilmoitetut onnettomuudet ja tapahtumat, joihin pelastuslaitokset ovat osallistuneet.