Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Sdp:n Rinteen väläyttämät hiilitullit ovat ekonomistin mielestä varteenotettava idea, mutta paljon parempiakin ratkaisuja löytyy

Hiilitullit ovat varteenotettava idea. Näin toteaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen . – Hiilitullit voivat edesauttaa Euroopan unionin ilmastopolitiikan tiukentamista vähentämällä huolta siitä, että tuotantoa siirtyy EU:sta maihin, joissa ilmastopolitiikka on löysempää ja ilmastopäästöt sitä kautta yrityksille halvempia, Määttänen perustelee. Hänen mukaansa hiilitullien vastineeksi voitaisiin ehkä myös lopettaa päästöoikeuksien jakaminen ilmaiseksi osalle teollisuutta. Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne väläytti Lännen Median kyselyssä (7.4.) mahdollisuutta Euroopan unionin hiilitulleille ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Rinne tuo hiilitullit esille esimerkkinä EU-tasoisesta yhteistyöstä, jota Suomi voisi edistää unionissa, kun Suomen puheenjohtajuuskausi heinäkuussa alkaa. Puhuttu jo pitempään Mikään uusi ja oma idea Rinteen väläytys ei ole. Hiilitulleja jo aiemminkin kannattaneiden perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho puhuu kyselyvastauksessaan väkevästi protektionististen kauppa- ja tullitoimien puolesta saastuttavia halpatuotantomaita kohtaan. Eduskunnassakin hiilitulleista on keskusteltu. Joulukuussa julkaistussa suomalaisille taloustieteilijöille tehdyssä paneelikyselyssä 62 prosenttia vastaajista kannatti sitä, että EU:n pitäisi asettaa hiilitulli tuonnille maista, joissa päästörajoitteet ovat EU:ta väljempiä. Vain kaikkein isoimman jalanjäljen tekijöille? Etlan Määttäsen mukaan hiilitulleja on kuitenkin mahdotonta asettaa niin, että ne vastaisivat tarkasti kaikkien eri tuotteiden hiilijalanjälkeä. – Käytännössä hiilitullit kannattaisi luultavasti asettaa vain tuotteille, joiden hiilijalanjälki voi olla erityisen iso, kuten teräkselle. Hän muistuttaa hiilitullien olevan hankalia myös kansainvälistä kauppaa säätelevien kansainvälisten sopimusten kannalta. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) on valtiovarainministerinä tuonut esille sen, että hiilitullit voisivat johtaa kaupan esteisiin. – Minusta ensisijainen suunta on hiilen hinnoittelu globaalisti, mitä Suomen hallitus on ajanut. Se tulee välittömästi ohjaamaan energiatuotantoa. Minusta se olisi paras tie ilman kaupan esteitä, Orpo sanoi marraskuussa ( Verkkouutiset 15.11.). Määttäsen mukaan hiilitulleja paljon parempi ratkaisu olisi, että yhä useammat maat ottaisivat käyttöön päästökaupan tai johdonmukaisen hiiliveron. – Hiilitullit voi kuitenkin nähdä myös keinona painostaa muita maita kiristämään ilmastopolitiikkaansa, hän lisää. Hiilitulleja on kaavailtu eräänlaiseksi rankaisukeinoksi, jos esimerkiksi Kiina ja Venäjä eivät sitoudu kansainvälisiin päästövähennyksiin. Tätä on toisaalta pidetty riskialttiina Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin jopa kauppasodan lietsontaan viittaavan politiikan aikana.