Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kirje metsänomistajille: Miksi tietoisesti rikotte lakia ja käyttäydytte kuin kylmäveriset tappajat?

Tämä on kirje metsänomistajille ja lukuisille metsäalan ammattilaisille. Miksi toiminnastanne saa sellaisen vaikutelman, että tietoisesti rikotte lakia ja käyttäydytte kuin kylmäveriset tappajat? Luonnonsuojelulaki kieltää lintujen pesinnän tahallisen häirinnän. Kriittisin aika on touko- kesäkuu, osittain myös huhti- ja heinäkuu. Metsiämme hakataan aukoiksi asti joka kesä. Vuonna 2017 neljännes kaikista puutavaralajeista kaadettiin lintujen pesinnän kannalta tärkeimpään aikaan. Järjestelmällinen tuho jatkuu yhä massiivisempana. Teollisuuden puun tarve kasvaa, eikä loppua näy. Raumalle nousevan maan suurimman sahan järeän puutavaran kulutus tulee olemaan metsiemme kannalta kestämätön. Suomen Luonnonsuojeluliitto vaati vuosi sitten aloitteessaan, että hakkuut pitää tehdä muulloin, kuin lintujen tärkeimpänä pesintäaikana. Joka viides metsien lintulaji luokitellaan uhanalaiseksi – muista metsien eliöistä puhumattakaan. Jostain merkillisestä syystä kesähakkuita, siis lintujen välttämättömän elinympäristön hävitystä ei ole tähän asti tulkittu lain mukaiseksi tahallisen häiriön aiheuttamiseksi. Voi ihmeitten ihme! Vahingossako ne metsäkoneet katkovat lintujen pesäpuut ja murskaavat telaketjuillaan maapesät munineen ja poikasineen? Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen , harvinainen poikkeus poliitikkojemme joukossa, teki vuonna 2018 EU:n komissiolle kyselyn lintudirektiivin velvoitteiden noudattamisesta talousmetsien hakkuissa. ”Onko komission näkemyksen mukaan Suomen viranomaisten tulkinta, että talousmetsien hakkuut lintujen pesintäaikana eivät ole lintudirektiivin artiklassa tarkoitettua tahallista häirintää, lintudirektiivin mukainen”, Pietikäinen kysyi. Vastaus oli juuri niin ympäripyöreä kuin odottaa saattoi. Se ei johtanut mihinkään. Todellisuudessa kesähakkuiden lopettaminen olisikin vain jäävuoren huippu. Metsäluonnon pelastaminen edellyttää koko nykyisen metsätalousideologian romuttamista, uusista suunnitelluista sellutehtaista ja kaavaillun suursahan rakentamisesta luopumista. Suomalaisten luontosuhde pitää mullistaa ylösalaisin. On ymmärrettävä, että metsä on tuhansien eliölajien monimuotoinen eloyhteisö, jonka hyödyntämiseen ihmisellä saa olla vain rajalliset valtuudet. Kuten huomaamme, meillä luonnonystävillä on edessämme vielä mittava työkenttä. Kirjoittaja on Euran Honkilahdella asuva luonnonystävä, luontovalokuvaaja ja eläköitynyt toimittaja.