Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Poliisipomojen virkarikossyytteiden käsittely alkoi Helsingin hovioikeudessa – käräjillä käsittely kesti 60 päivää, hovissa homma alkaa alusta

Helsingin hovioikeus aloitti poliisijohdon virkarikosjutun käsittelyn valmisteluistunnolla perjantaina aamulla. Käräjäoikeudessa vyyhdin käsittely kesti 60 päivää, joten todennäköisesti myös hovioikeusrupeamasta on luvassa pitkä. Hovioikeus ilmoittaa varsinaisen pääkäsittelyn alkamisesta myöhemmin. Syyttäjä vaatii rangaistusta peräti kahdeksalle poliisimiehelle, eli käytännössä koko Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnasta vastanneelle komentoketjulle. Paikalle hovioikeuden valmisteluistuntoon saapui vain osa syytetyistä virkamiehistä. Korkeista poliisijohtajista paikalla oli ainoastaan keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot . Syyttäjä vaatii kahdeksalle nykyiselle tai entiselle poliisille neljän kuukauden ehdollista vankeutta tai ankaria sakkoja. Kaikki syytetyt kiistävät rikokset. Poikkeuksellinen rikosjuttu liittyy Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion huumerikoksiin, joista tämä on saanut maksimituomion käräjäoikeudessa. Syyttäjä epäilee virkavelvollisuuden rikkomisesta muun muassa ex-poliisiylijohtaja Mikko Paateroa , Helsingin poliisilaitoksen entistä päällikköä Jukka Riikosta ja nykyistä päällikköä Lasse Aapiota . Virkarikoksista epäiltyjen joukossa on myös alemmissa virkatehtävissä työskenteleviä poliisimiehiä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki poliisijohtoa koskevat virkarikossyytteet viime kesäkuussa. Syyttäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen, joka myönsi jatkokäsittelyluvan syyskuussa. Jatkokäsittely vaatii hovioikeuden lupaa, jos käsiteltävien rikosten maksimituomio on lievempi kuin kahdeksan kuukautta vankeutta. Alun perin poliisijohtoa koskevassa virkarikostutkinnassa oli epäiltyinä yhdeksän virkamiestä, mutta yhden kohdalla juttu ehti vanhentua ennen syytteen nostamista. Epäillyt rikokset ajoittuvat vuosille 2008–2013. Syyttäjä uskoo, että Aarnio sotki tarkoituksellisesti tietolähderekisteriä salatakseen hämäräpuuhiaan poliisin sisällä. Syyttäjän mukaan loput syytetyt tiesivät ongelmista, mutta katsoivat niitä läpi sormien mahdollistaen näin Aarnion rikollisen toiminnan. Tietolähderekisteri on poliisin salainen työkalu. Sääntöjen mukaan poliisin on kirjattava tietolähteensä ja kaikki näiden kanssa tehty yhteistyö, kuten tapaamiset, keskustelut ja palkkiot rekisteriin. Vain tällä tavoin toimintaa on mahdollista valvoa. Tietolähdetoiminta tarkoittaa poliisin ja rikollismaailman vinkkimiesten välistä salaista yhteistyötä, jossa poliisi saa tietoa esimerkiksi rikoksista. Valvomattoman toiminnan riskinä on esimerkiksi poliisimiesten ja rikollisten liiallinen lähentyminen. Osa virkarikoksista epäillyistä poliiseista toimii nykyään muissa tehtävissä kuin epäiltyjen rikosten tapahtuma-aikaan. Paatero ja Riikonen ovat eläkkeellä. Apulaispoliisipäällikön tehtävästä Helsingin poliisin johtoon noussut Lasse Aapio ja KRP:n päällikkö Robin Lardot olivat vuoden verran virastaan pidätettyjä. He palasivat töihin, kun käräjäoikeus hylkäsi syytteet. Helsingin hovioikeus aloittaa perjantaina poliisijohdon virkarikossyytteitä koskevan jutun käsittelyn valmisteluistunnolla. Syytteessä ovat muun muassa ex-poliisiylijohtaja Mikko Paatero, keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot, Helsingin poliisin ex-päällikkö Jukka Riikonen ja nykyinen päällikkö Lasse Aapio sekä huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio. Syyttäjä vaatii epäillyille rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjä uskoo, että Aarnio jätti kirjaamatta, poisti ja muutti tietoja Helsingin huumepoliisin tietolähderekisteristä salatakseen rikollisen toimintansa. Syyttäjän mukaan syytetyt olivat tietoisia rekisteriin ja sen käyttöön liittyvistä ongelmista, mutta eivät puuttuneet asiaan. Tämä mahdollisti Aarnion rikollisen toiminnan poliisissa. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet viime kesäkuussa.