Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Analyysi: Tanskan demarien menestysresepti on kaksiraiteinen: maahanmuutto kuriin ja hyvinvointivaltio kunniaan

Tanska on usein ollut edelläkävijä. Tämä koskee myös politiikan trendejä. Tanska oli yksi ensimmäisistä maista, missä populismi löysi kasvualustaa toisen maailmansodan jälkeisessä Euroopassa. Mogens Glistrup alkoi vaatia 1960-luvulla palkkaverotuksen lopettamista. Tämä oli enemmän kuin radikaali ajatus korkean verotuksen Tanskassa. Glistrupin edistyspuolueelle tuli seuraajia, joista Tanskan kansanpuolue on ollut menestyksellisin. Vuoden 2015 parlamenttivaaleissa se sai 21 prosenttia äänistä. Tanskan kansanpuolueen vaalimenestys voidaan kiteyttää yhteen asiaan: maahanmuuttoon. Tanskan kansanpuolue ei ole ollut missään vaiheessa hallituksessa, mutta keskustaoikeistolaiset hallitukset ovat olleet riippuvaisia sen parlamenttituesta. Näin oli myös päättyneellä vaalikaudella Lars Løkke Rasmussenin hallituksen kohdalla. Arvokorut valtiolle Oikeistopopulistit ovat näin päässeet heiluttamaan tahtipuikkoa Tanskan maahanmuuttopolitiikassa. On kielletty burka, on annettu poliisille oikeus takavarikoida turvapaikkaa hakevien isot käteisvarat ja arvokorut, on laadittu erillislait ulkomaalaisväestön asuttamille ongelmalähiöille, on päätetty perustaa karkotusta odottaville asuinyhteisö asumattomalle saarelle. Turvapaikkaa odottavien sosiaaliapuja on leikattu ja sidottu ne työvelvoitteeseen. Vaikka Tanskan kansanpuolue kärsi keskiviikon murskatappion, voi se pitää itseään laajemmassa katsannossa voittajana, koska muut puolueet ovat omineet sen rajat kiinni -politiikan. Tämä koskee myös Tanskan suurinta puoluetta sosiaalidemokraatteja ja sen johtajaa Mette Frederikseniä . Hänestä tulee suurella todennäköisyydellä Tanskan seuraava pääministeri. Turvapaikanhakijat Afrikkaan Vuonna 2015 puolueen puheenjohtajaksi valittu Frederiksen teki oikeistopopulistien vaalimenestyksestä johtopäätöksen, että hallitsematon maahanmuutto istuttaa teollisuustyöläisiin ja köyhään väestönosaan epävarmuuden tunteen, joka vie äänestäjiä demaripuolueelta. Niinpä Tanskan sosiaalidemokraattien maahanmuuttopolitiikka ei ole viimeisten vuosien aikana eronnut millään olennaisella tavalla oikeistopopulistien linjauksista. Itse asiassa Frederiksenin demaripuolue on tuonut siihen omiakin ehdotuksia kuten sen, että turvapaikkaa hakevat siirretään pois silmistä odotuskeskuksiin Pohjois-Afrikkaan. Puolueen viime vuonna esiteltyä maahanmuutto-ohjelmaa perusteltiin sillä, että hyvinvointivaltion pelastaminen vaatii maahanmuuton voimakasta rajoittamista. Ongelmia luvassa liittolaisilta Tavallaan on kyse paluusta vanhaan. Tanskan sosiaalidemokraatit suhtautuivat 1980-luvulle saakka nihkeästi maahanmuuttoon. Frederiksen sanoo, ettei hänen hallituksensa lähde reivaamaan maahanmuuttopolitiikkaa uuteen suuntaan. Se jää nähtäväksi, sillä hänen tulevaa hallituksensa tulee olemaan riippuvainen – suoraan tai epäsuorasti – muista keskustavasemmistolaisista puolueista. Keskiviikon vaalien suurin voittaja oli Radikale Venstre -puolue, joka nimestään huolimatta on sosiaaliliberaali, keskustavasemmistolainen puolue. Se vaatii inhimillisempää maahanmuuttopolitiikkaa. Samaa mieltä ovat sosiaalidemokraateista vasemmalle sijoittuvat puolueet. Mette Frederiksenin vastaus on vähemmistöhallitus. Maahanmuutossa hän aikoo hakea enemmistön oikealta, sosiaalipolitiikassa, koulutuksessa ja ilmastokysymyksissä vasemmalta.