Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Täyttääkö Porin perusturvajohtajan valintaprosessi hyvän hallinnon periaatteet? – kaikki tiedot haastatelluista salattu poliittisten ryhmien edustajilta

Julkisessa johtamisessa ja julkisten varojen käytössä hyvällä hallinnolla on suuri merkitys. Sen keskeisin tekijä on päätöksenteon ja sen valmistelun läpinäkyvyys. Kaupunginhallituksen tehtävänä on vastata kaupunginvaltuuston – joka on ylin päättävä elin – päätösten valmistelusta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallituksen tehtävänä on viime kädessä vastata kaupungin henkilöstöpolitiikasta. Porin kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävänä on huolehtia kaupunginhallituksen ja -valtuuston kytkemisestä toisiinsa asioiden valmisteluprosessissa tarkoituksenmukaisella tavalla. Porin kaupungin perusturvajohtajan virkaan haki 19 henkilöä. Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen kutsua haastateltaviksi seitsemän henkilöä kaupunginjohtajan esittämän kahdeksan henkilön sijasta. Kaupunginhallitus valitsi keskuudestaan haastattelijat ja yhden poliittisia ryhmiä (perussuomalaiset) edustavan ryhmänjohtajan. Olen huolissani siitä, täyttääkö tähän mennessä toteutunut perusturvajohtajan valintaprosessi hyvän hallinnon ja läpinäkyvyyden (transparency) kriteerit? Haastattelut pidettiin suljetuin ovin, kuten yleisesti tapana on. Poikkeuksellista kuitenkin on, että tiedot haastatteluista on määritelty niin salaisiksi, ettei edes poliittisten ryhmien edustajille ole voitu kertoa niistä mitään. Ei edes sitä, ketkä haastatelluista valittiin henkilöstöarvioinnin testeihin ja millä perusteilla. Henkilökohtaisesti yllätyin, että kaupungin omat perusturvan viranhaltijat suljettiin pois jo haastatteluista. Poikkeuksellista kuitenkin on, että tiedot haastatteluista on määritelty niin salaisiksi, ettei edes poliittisten ryhmien edustajille ole voitu kertoa niistä mitään. Ei edes sitä, ketkä haastatelluista valittiin henkilöstöarvioinnin testeihin ja millä perusteilla. Rekryprosessissa tapahtui nopea avautumisen käänne, kun alle viikon varoitusajalla kaupunginvaltuutetut kutsuttiin kuulemaan viittä henkilöä, jotka oletettavasti olivat myös henkilöstöarviointiin valitut. Kunkin hakijan haastattelu kesti 15 minuuttia. Tämäkin kokoontuminen julistettiin salaiseksi. Mitään kirjallista dokumenttia henkilöistä ei valtuuston edustajille jaettu, eikä hakijoista tai tapahtuneesta vaihdettu kokemuksia valtuuston kesken. Seuraava vaihe onkin jo ratkaiseva kaupunginvaltuuston kokous 23.9., jolloin valtuuston on määrä valita Porin seuraava perusturvajohtaja. Kaupunginhallitus tuo kokoukseen kaupunginjohtajan esityksen (tai oman esityksensä) valittavasta henkilöstä. Ennen kaupunginvaltuuston kokouksen alkamista yksittäinen valtuutettu saa käydä kaupunginjohtajan huoneessa katsomassa soveltuvuusarvioinnissa käyneiden ehdokkaiden lausunnot – ja ”syventää” näin näkökulmiaan viiteen kandidaattiin. Siinä kaikki. Valintaprosessi ei toistaiseksi ole täyttänyt avointa hallintotapaa, eikä kaupunginhallitus ole kytkenyt kaupunginvaltuustoa mukaan päätöksentekoon riittävällä tavalla. Asiaa raskauttaa se, että perusturvajohtajan valinta koskettaa kaikkia porilaisia sekä Porin perusturvan piirissä olevia Ulvilan ja Merikarvian asukkaita. Valittavan henkilön pitää olla paras paitsi Porille, koko perusturva-alueelle. Porin perusturvan budjetti tänä vuonna on 277 622 304 euroa. Tämä on noin 60 prosenttia kaupungin kokonaisbudjetista. Sosiaali- ja terveysalan johtaminen nyt ja tulevina vuosina on erittäin vaativa tehtävä, jonka ykköstavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja kustannuksiltaan järkevät palvelut kaikille perusturvan asiakkaille. Lähivuosien suuri koetinkivi on kustannusten hillitseminen niin, ettei miljoonaylityksiä synny. Ollaanko perusturvajohtajan valinta tekemässä kaupunginvaltuustossa vajavaisin tiedoin? Kaarina Ranne Porin kaupunginvaltuutettu (vihr.), tarkastuslautakunnan puheenjohtaja