Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Valtavat rakennusinvestoinnit ja menokasvu vievät Raumaa syvään velkaantumiseen ja veronkorotukseen – Kari Koski esittää 21 prosentin tuloveroa vuodelle 2020

Rauma Menojen kiipeäminen entisestään ja suuret investoinnit rakentamiseen ovat raskauttamassa lähivuosina tuntuvasti Rauman kaupungin taloutta. Se tietää raumalaisille lisätaakkaa jopa noin 170 miljoonan euron investointien veloista ja verotuksessa. Kaupunginjohtaja Kari Koski esittää talousarvioehdotuksessaan vuodelle 2020 tuloveroprosentin korottamista yhdellä prosenttiyksiköllä. Nykyinen Rauman veroprosentti on 20 ja kaupunginjohtaja esittää veronkorotusta 21 prosenttiin. Kiinteistöverotus säilyisi ennallaan. Kosken esittämä tuloveron korotus toisi kaupungille 6–7 miljoonaa euroa vuotuista lisätuloa. Valtionosuuksien odotetaan kasvavan noin 9,2 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Tulonlisäyksistä huolimatta Rauman kaupungin talous olisi ensi vuonna noin 3,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Myös vuodet 2021-22 olisivat alijäämäisiä. – Meneekö veronkorotus läpi, se nähdään sitten marraskuussa kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyssä. Viimeisten viiden vuoden aikana on sijoitettu elinkeinoelämän kehittämiseen. Nyt on vuoro asukkaiden viihtymisen ja tarpeiden huomioimisella, Koski puolustaa budjettiesitystään. Parhaillaan kuntapoliitikot kokoavat talouden tasapainottamiseksi Vahva ja vakaa Rauma -ohjelmaa, jolla tavoitellaan 13-15 miljoonan euron pysyviä menovähennyksiä. Kaupunginvaltuuston on määrä päättää tasapainotusohjelman sisällöstä eli menoleikkauksista, kaupungin palvelujen ja toimintojen leikkaamisesta sekä tehostamisesta marraskuussa. Talouden ahdingosta huolimatta Rauman taloussuunnitelmassa 2020-23 ovat historiallisen suuret investoinnit uusiin rakennuksiin. Suurimmat niistä ovat Karin kampus (kustannusarvio 60–70 miljoonaa euroa), uudet Uotilan ja Nanujärvelän koulut (yhteensä 33,9 miljoonaa euroa) sekä Kaunisjärven vanhainkodin muutos ja peruskorjaus ikäihmisten hyvinvointikeskukseksi (12,4 miljoonaa euroa). Koski esittää investointiohjelmaan muutoksina, että Rauman pääterveysaseman uudistamisesta neuvoteltaisiin Satakunnan sairaanhoitopiirin kiinteistöyhtiön kanssa, uusi paloasema tehtäisiin leasing-hankintana ja Uotilan koulun rakentamista vaiheistettaisiin niin, että ensin tehtäisiin päiväkoti ja liikuntahalli. Lähdepellon urheilualueen kylmävaraston ja Otanlahden kalustohallin rakentaminen lykättäisiin vuosille 2023-24. Teknisen toimialan johtaja Tomi Suvanto ja talousjohtaja Henri Seppänen toteavat, että investointikohteita on siksi mittavasti ja nopean velkaantumisen tahti huolestuttava. Taloutta on tehostettava ja saneerattava, ja investoinneistakin on tingittävä merkittävästi. Vuonna 2020 Rauman nettoinvestoinnit uuden rakentamiseen ja hankintoihin olisivat yhteensä 39, 7 miljoonaa euroa, vuonna 2021 jopa 85,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 noin 46,4 miljoonaa euroa. Mikäli investointiohjelma päätetään viedä lävitse aiempien suunnitelmien mukaisesti, kasvaa myös Rauman kaupungin velkataakka historialliseksi. Näin siitä syystä, ettei omaa rahoitusta riitä investointeihin pakollisten menojen kattamisen jälkeen. Budjettiehdotuksen mukaan Rauman lainakannan kasvu 2020-22 olisi noin 115,4 miljoonaa euroa. Vertailuksi mainittakoon, että kaupungin lainakanta on tämän vuoden päättyessä noin noin 66,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 lopussa Rauman lainakanta olisi yhteensä noin 182,3 miljoonaa euroa eli noin 4 694 euroa asukasta kohti. (Juttua muutettu: täydennetty kaupungin virkamiesjohdon kommenteilla) Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi: Veronkorotus ennen tervehdyttämistä väärä järjestys ja investoinnit katsottava uusiksi Virkamiesten ja kaupunginjohdon laatima vuoden 2020 budjettiehdotus on Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtajan Kalle Leppikorven (sd.) mielestä perusasetelmaltaan vinossa. Hän muistuttaa, että koko vuoden on tavoiteltu Vahva ja vakaa Rauma -ohjelmalla menotalouden rakenteiden korjaamista ja menojen jatkuvan nousun tasapainottamista. Tavoitteena on vastata myös väestölliseen muutokseen eli kouluikäisten vähenemiseen ja ikäväestön määrälliseen kasvuun. – Veronkorotus merkitsisi vain, että välttämättömiä ratkaisuja sairaan rakenteen tervehdyttämiseksi siirrettäisiin. Veronkorotus tulisi syödyksi vuodessa tai parissa. Sitten oltaisiin samassa tilanteessa ja samalla tavoin selkä seinää vasten kuin nykyisellä 20 prosentin verolla. – Kuten VVR-ohjelmassa on tavoitteena, rakenteen pitää olla ensin terve ja kulut laitettava kuriin, Leppikorpi tähdentää. Rauman valiokuntien ja virkamiesjohdon investointilista on Leppikorven mielestä viimeistään nyt ymmärrettävä aivan ylimitoitetuksi. Se johtaisi kaupungin kestämättömään velkaantumiseen. Lainataakka nousisi lähes 200 miljoonaan euroon, jonka hoitamista talous ei kanna. – Katsoisin, että investoinneista on vedettävä kolmasosa pois ja mietittävä niiden järjestystä jo pelkästään rahoituksen määrän mahdottomuuden vuoksi. Rahoitukseen on etsittävä lainoituksen ohella muitakin vaihtoehtoja, esimerkiksi leasingia, jossa tosin joudutaan maksamaan sijoittajille pääoman korkoa, Leppikorpi sanoo.