Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Suomi valvoo etujaan myös Antarktiksella – Etelämanner on pysynyt tieteen käsissä, mutta bisnesmahdollisuuksiakin on

Suomi on yksi viidestä maailman maasta, joka on päättämässä molempien napa-alueiden tulevaisuudesta. Ykkösvirkamies on Petteri Vuorimäki , joka on Suomen ensimmäinen arktinen ja antarktinen suurlähettiläs. – Suomen intressit arktisella alueella ovat suuremmat, erityisesti sen vuoksi, että Suomi sijaitsee arktisella alueella, sanoo Vuorimäki. Mutta intressejä on myös Etelämantereella. Suomi on vuodesta 1989 lähtien ollut Etelämannersopimuksen jäsen, yksi päätösvaltaisesta 29 allekirjoittajamaasta. Sopimuksen vuosikokous järjestetään ensi vuonna Helsingissä. Historiallisesti Suomi lähti Etelämanner-yhteistyöhön bisnestavoitteet edellä. Liittymistä perusteltiin suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksilla tarjota koneita ja laitteita Etelänapamantereen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Etelämantereen mineraalien hyödyntämistä koskeva sopimus syrjäytettiin sittemmin ympäristösopimuksella, joka 1990-luvulla jäädytti luonnonvarat 50 vuodeksi. Suomi voi viedä kylmän ilmanalan osaamista Mikä on Suomen intressi olla mukana päättämässä eteläisen napa-alueen asioista? – Se tarjoaa hyviä mahdollisuuksia Suomen kylmän ilmanalan osaamiselle, ja onhan Suomi keskeinen polaarinen toimija maailmassa, sanoo Vuorimäki. Suurlähettiläs nostaa erityisesti esiin tieteen ja tutkimuksen. Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto ylläpitävät tutkimusasema Aboaa Etelämantereella. Joulukuun puolivälissä sinne lähtee jälleen retkikunta tutkijoita. Vaikka Suomi ei Etelämantereella havittele samalla tavalla bisnesmahdollisuuksia kuin arktisella alueella, tieteellinen tutkimuskin voi tarjota liiketoimintaa. – Suomella on osaamista liikenteeseen, rakentamiseen ja ylipäätään elämiseen liittyen arktisissa olosuhteissa. Me voimme esimerkiksi tarjota jäänmurtajia niille maille, jotka niistä ovat kiinnostuneita. Mutta lähtökohtaisesti kysymys ei ole bisnesmahdollisuuksista, sanoo Vuorimäki. Painopiste tieteessä ja tutkimuksessa Polaaritutkija Justiina Dahl sanoo, että Suomen kannattaa tukea muiden Pohjoismaiden tapaan Etelämannerta koskevaa nykyistä sopimusjärjestelmää. – Niin kauan kun se pidetään voimassa, ei luonnonvarojen hyödyntäminen ole mahdollista. Dahl on perehtynyt Suomen liittymiseen Etelämannersopimukseen. Hän on tutkimussihteeri Ruotsin Luulajassa toimivassa Ruotsin polaaritutkimuksen sihteeristössä. – Vaikka kansallisessa Etelämantereen tutkimusstrategiassa ei ole erityisesti mainittu teknologiavientiä, se on siellä edelleen mukana esimerkiksi viittauksissa Suomen arktiseen strategiaan ja osaamiseen. Sama kylmän ilmanalan teknologinen osaaminen, jota tarjotaan arktisella alueella, sopeutuu siis myös toiselle polaarialueelle, sanoo Dahl. Suomen Etelämanner-politiikka on muuttunut. Alkuvaiheessa siitä vastasi kauppa- ja teollisuusministeriö, vuodesta 1997 lähtien opetusministeriö. Samalla painopiste kääntyi täysin pois bisneksestä tieteeseen ja tutkimukseen. – Etelämantereella toiminta on vahvasti säädelty. Lupaprosessi kaiken ihmistoiminnan harjoittamiseen on pitkä ja perusteellinen. Siinä esimerkiksi määritellään se, kuinka kauan Etelämantereella saa viipyä, mitä siellä voi tehdä. Myös toiminnan ympäristövaikutukset tulee selvittää, sanoo Justiina Dahl. "Suomella on osaamista liikenteeseen, rakentamiseen ja ylipäätään elämiseen liittyen arktisissa olosuhteissa." Petteri Vuorimäki Arktinen ja antarktinen suurlähettiläs Etelämantereen eli Antarktisen asioista päätetään Etelämannersopimuksen kautta. Sen allekirjoittajina on 29 maata. Suomi isännöi ensi vuonna sopimuksen vuosikokousta. Arktista aluetta, mikä yleensä tarkoittaa napapiirin pohjoispuolista aluetta maapallolla, hallitsevat kahdeksan Arktisen neuvoston jäsenmaata. Maa- ja merialueet arktisella alueella kuuluvat näihin maihin. Arktinen neuvosto ei ole sopimusperusteinen, joten se ei tee jäsenmaita oikeudellisesti sitovia päätöksiä. Etelämanner ei ole minkään valtion omaisuutta, eikä siellä asu ketään vakituisesti. Arktisella alueella on noin neljä miljoonaa asukasta. Etelämanner on meren ympäröimä manner. Pohjoisessa on napa-alueella meri, jota reunustavat mantereet ja saaret.