Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

TV-kolumni: Rahapaja ja Le Bureau saattelevat amerikkalaiset tv-tuottajat nahkurin orsille

Korona-aikana on itse kullakin ollut aikaa katsoa TV:tä. Helsingin Sanomat uutisoi 15.5, että maailman suosituimmaksi tv-sarjaksi oli noussut huhtikuun alussa Netflixin espanjalainen Rahapaja -sarja (La casa de papel; 2017–) neljännen tuotantokautensa päästyä esille. Miten näin pääsi käymään? Rahapajassa onnistui moni asia yhtä aikaa: yksinkertainen perusidea, loistava käsikirjoitus, tiukka toiminta, hyvät näyttelijät ja katsojien sympatian onnistunut kalastelu. Jos katsoja ei tiennyt, mikä on cliffhanger, Rahapajan äärellä hän saattoi haukoa henkeään jaksolopetusten äärellä kerran jos toisenkin. Toinen yllättäjä on ranskalainen Le Bureau des Légendes -vakoojasarja (2015–), jonka heinäkuussa julkaistavaa viidettä tuotantokautta monet Areenan katsojat odottavat kuumeisesti. Entisten agenttien aitoihin kokemuksiin perustuva Le Bureau on ollut ilmiö ympäri maailmaa. Se meni rytinällä läpi jopa USA:ssa. Moni Le Bureaun katsoja saattaa kuvitella katsovansa eräänlaista tosi-tv-sarjaa. Autenttisuuteen on selvästi panostettu, olkoonkin, että kyse on jälleen katsojien koukuksi suunnitellusta viihteellisestä elementistä. Tiedustelupalvelujen häikäilemätön peli on siihen osallistuville hirvittävän kallis projekti. Käsikirjoittajat ovat hämmästyttävästi dramatisoineet pelin hintaa alun perin tavallisten ihmisten kannalta. ”Tunteet ovat pahin vihollisenne”, tokaisee Moukka-niminen päähenkilö nuorelle, kokemattomalle agentille. Epäinhimillisempää elämänohjetta ei löydy. Menestys ulkomailla tuo tv-tuottajille mammonaa ovista ja ikkunoista. Le Bureausta tuli tässä ranskalaissarjojen ykkönen jo vuonna 2016, kun ulkomaiset jakelijat olivat maksaneet ranskalaiselle emoyhtiölle lähes kolme miljoonaa euroa kahdesta ensimmäisestä tuotantokaudesta. Uudet sarjamagneetit ohjaavat viiveellä muuta tv-tuotantoa. Jonkin ajan kuluttua kaikki koettavat hyötyä uudesta menestysreseptistä edes vähän. Kansallisella ilmeellä on kuitenkin tietty itseisarvo tv-työssä. Kaikkea kotikutoista ei pitäisi deletoida. On naurettavaa katsoa korealaista poliisisarjaa, jossa kaikki noudattaa Hollywoodin kaavaa. Tv-katsojamassat ovat oikukkaita ja kyllästyvät helposti. Eurooppalainen katsoja saattaa Rahapajan ja Le Bureaun äärellä pohdiskella tosissaan amerikkalaissarjojen viihteellisyyttä. Pinnallisuuteen jos mihin kyllästyy nopeasti. Kirjoittaja on ulvilalainen opettaja, kulttuurijournalisti ja tietokirjailija. Juttua on muokattu 23.6. kello 15.51: tarkennettu otsikkoa ja lisätty kirjoittajan esittely loppuun.