Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

LM-kysely: Työmarkkinakeskusjärjestöt valmiita pikalomautusten jatkamiselle – Työehtosopimuksia ei haluta avata

Työmarkkinajärjestöjen johtajat eivät näe tarvetta avata uudelleen jo solmittuja työehtosopimuksia koronakriisin vuoksi. Lomautusten ja yt-neuvotteluiden nopeutetun menettelyn jatkaminen kuluvan vuoden loppuun asti taas kelpaa ratkaisuksi kaikille keskusjärjestöille. Lännen Media kysyi asiasta työntekijäjärjestöiltä (STTK, Akavalta ja SAK) sekä työnantajajärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta. Kysymys työehtosopimusten uudelleen avaamisesta nousi esiin keskiviikkona, kun EK esitteli tiekarttaansa koronakriisistä irtaantumiseen. EK:n hallituksen varapuheenjohtaja Mikko Helander kehotti palkansaajia, työnantajia ja valtiovaltaa vuoropuheluun kustannuskilpailukyvystä. Helanderin mukaan Suomen kustannuskilpailukyvyn tulee olla vähintään kilpailijamaiden tasolla tai mieluummin niitä vahvempi, kun koronakriisistä lähdetään palaamaan normaalioloihin. Mitä lausunto merkitsee? Kustannuskilpailukykyä arvioidaan tyypillisesti yksikkötyökustannuksia vertaamalla. Maa on suhteellisesti kilpailukykyisempi, jos esimerkiksi yhden työtunnin tai -päivän tuottaminen on kilpailijoita halvempaa. Käytännössä Helander siis totesi, että Suomen palkkatasoa pitäisi mahdollisesti alentaa. EK:n Häkämies: Lakkoja rajattava Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää viime vaalikauden kiky-sopimusta tärkeimpänä keinona, jolla Suomi "kuroi vuosien etumatkan kustannuskilpailukyvyssä" keskeisiin kilpailijoihinsa nähden. Uudelle kikylle ei silti ole häneen mukaansa nyt tarvetta. – Vaatimus työehtosopimusten avaamisesta on ennenaikainen, Häkämies sanoo. Suomen kustannuskilpailukykyä tulisi Häkämiehen mukaan kohentaa tässä vaiheessa muilla keinoin. – Keskeisissä kilpailijamaissa Ruotsissa ja Saksassa on vähemmän työn keskeytyksiä. Suomeen tarvitaan työrauhaa eli poliittisia lakkoja ja laittomia työtaisteluja on rajattava. Häkämies nostaaesiin myös EK:n lempilapsen, paikallisen sopimisen edistämisen. Osa toimialoista ja yrityksistä pärjää kansainvälisesti hyvin, Häkämies toteaa. Paikallisella sopimisella päästäisiin Hänen mukaansa kiinni juuri niiden alojen ja yhtiöiden tilanteisiin, jossa kilpailukykyisemmät ulkomaiset yritykset vievät tilaukset suomalaisyhtiöiden edestä. – Paikallista sopimista pitäisi voida hyödyntää varsinkin niissä yrityksissä, missä on vaikeuksia. Hän sanoo, että monet työehtosopimukset antavat jo paljon mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen, mutta toisissa "ollaan vielä pahasti takamatkalla". Muiden järjestöjen tapaan EK pitää tärkeänä lomautusten ja yt-neuvotteluiden nopeutuksen jatkamista vuoden loppuun. SAK:n Eloranta: Psykologisesti huono viesti SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että nykyiset tiedot koronaviruksen talousvaikutuksista eivät anna perusteitä miettiä "kiky-kakkosta". – Palkansaajilla omat kulut ovat pysyneet samanlaisina. Olisi psykologisestikin huono viesti, että niiltä jotka ovat vielä töissä alkavat tulot heiketä, sanoo Eloranta. Puheenjohtajan mielestä nyt pitäisi päinvastoin huolehtia kotimaisesta kulutuksesta. – Työttömyysturvaan tarvittaisiin korotus. Se toimisi kotimaisen kysynnän ajurina, kun näyttää siltä, että rajoitukset muualla maailmassa leikkaavat vientiä. Koronarajoitukset iskevät toimialoihin epätasapuolisesti. Tehdasteollisuus on suurelta osin tähän asti ollut toiminnassa, kun taas palvelualoilla koronastoppi on ollut totaalinen. Eloranta esittää, että ne lomautetut joiden töihinpaluu ei ole näköpiirissä, voisivat siirtyä sellaisen toimialan yrityksiin, jossa työt jatkuvat koronarajoituksista huolimatta. – Tarvitaan osaamisen lisäämistä ja taloudellisia kannustimia sen hankkimiseen. Se tarkoittaa työttömyysturvan ja palkan yhteensovittamista toisella tavalla kuin nyt. Tällaiset toimet eivät Elorannan mielestä paljon maksa. – Kyse on pikkurahoista siihen verrattuna, että yritystuissa tuntuu miljardi olevan pienin yksikkö. Hän olisi valmis harkitsemaan työhön paluuseen palkkatukea. Se voisi auttaa työnantajia ottamaan lomautetut töihin, vaikka bisneksen näkymät olisivat vielä epävarmat. STTK:n Palola: Kysyntää saatava käyntiin Työehtosopimusten uudelleenavaamiseen ei ole tällä hetkellä tarvetta, toteaa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola . – Uudet tes:it solmittiin vasta loppu- ja alkuvuonna, osa neuvotteluista on vieläkin kesken, eikä koronakriisin todellisia vaikutuksia tiedetä vielä lainkaan, Palola perustelee. Hän sanoo, ettei työmarkkinoilla pidä tehdä koronakriisin varjolla lisää ratkaisuja, joiden maksajaksi joutuvat palkansaajat. Palola korostaa, että palkansaajapuoli suostui jo yt-neuvottelujen ja lomautusten nopeuttamiseen, mistä työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat maaliskuun puolivälissä. Nopeutuksen takia työntekijän palkanmaksu loppuu jopa kuukautta aiemmin kuin normaalitilanteessa. STTK oli mukana esityksessä, jonka mukaan nopeutusta olisi jatkettu vuoden loppuun. Hallitus päätti muutosten kestävän vain kesäkuun loppuun. – Meillä on edelleen valmiuksia nopeutuksen jatkamiseen vuoden loppuun asti, Palola sanoo. Palola sanoo, että liikkumisen, kokoontumisen ja elinkeinonharjoittamisen rajoituksia tulee avata pian. – Kysyntää on vähitellen saatava uudestaan käyntiin, muutoin ei ole väliä, mitä tuotetta tai palvelua tuotetaan, jos ei ole ostajia. Hän perustelee kantaansa sillä, että koronaepidemiaa ei pystytä talttumaan kokonaan. Yhteiskuntia ei voida pitää suljettuna rokotuksen tuloon asti, jossa voi kestää yli vuoden ajan Akavan Fjäder väläyttää T-jorya Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ottaisi keskusjärjestöjen niin sanotun T-joryn miettimään hallituksen kanssa koronakriisin vaatimia toimenpiteitä työmarkkinoille. Kyse on työmarkkinajohtoryhmästä. Siihen kuuluvat sekä ammattiyhdistysliikkeen että työnantajapuolen keskusjärjestöt, jotka tekevät työehtosopimuksia yksityiselle ja julkiselle sektorille. Samassa ryhmässä sorvattiin pikavauhtia poikkeuslainsäädännön edellyttämät muutokset työsopimuslakiin. Sen perusteella otettiin käyttöön koronavirusajan pikalomautukset. – Ryhmä osoittautui hyväksi työvälineeksi. Toimenpiteiden legitimiteetti olisi laajaa, kun löytyy kolmen keskusjärjestön ja työnantajien konsensus. Luottamusta kannattaisi käyttää hyväksi, sanoo Fjäder. Hän ei muiden palkansaajajärjestöpomojen tapaan innostu työehtosopimusten avaamisesta. – Kilpailukyky on otettava toisesta suunnasta kuin palkoista, sanoo Fjäder Akavan puheenjohtajan tie on innovaatiopolitiikka ja osaaminen. – Yritysten pitäisi investoida niihin. Pitää rakentaa sitova polku siihen, että tki-panos (tutkimus, kehittäminen ja innovointi) nousee neljään prosenttiin. Koronakriisin jälkeisessä Suomessa ei kilpailukykyä rakenneta palkkojen varaan. Yksittäisenä asiana Fjäder alentaisi tyel-verotusta. – En usko, että siitä tulisi kriisi. Ihmiset lisäisivät kulutusta ja rahat tulisivat takaisin työllisyytenä.