Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Tuhkarokko tappoi vuonna 1960 vuodessa 115 potilasta Suomessa – Valtaosa oli lapsia: Silti kaikki eivät viitsi ottaa ilmaista rokotetta lapselleen

Neurologi Kiti Müller saattoi saada tuhkarokosta elinikäisen vaurion. Müller kertoo blogissaan, miten hän 50-luvulla asui perheensä kanssa Yhdysvalloissa, jossa oli yleisesti tapana viedä lapset leikkimään perheeseen, jossa oli tuhkarokkopotilas. Uskottiin, että pienen lapsen oli hyvä sairastaa tuhkarokko mahdollisimman pienenä, jolloin taudin ajateltiin olevan lievin mahdollinen. Pikku-Kiti sai tuhkarokkonsa. Kuumetta oli useina päivinä 40 astetta. Hän houraili. Vanhemmat olivat hyvin huolissaan. Jälkitautina pieni potilas sai korvatulehduksen. ”Korvatulehdus saattaa olla syy siihen, että vasemman korvani kuulo on oikeata huonompi”, Müller kirjoittaa blogissaan. ”En tiedä, tiesikö kukaan silloin, että tuhkarokko oli suurimpia lasten tappajia kehitysmaissa”, hän pohtii. Jälkeenpäin ajatellen Müllerillä oli tuuria. Moni pieni tuhkarokkopotilas on kuollut. Poissa silmistä ja mielestä Suomessa tuhkarokko ei ole viime vuosikymmeninä aiheuttanut suuria ongelmia, vakavia jälkitauteja tai kuolemia, koska meillä lähes kaikki lapset rokotetaan tuhkarokkoa vastaan. Tuhkarokkorokotetta alettiin Suomessa antaa neuvoloissa 1-vuotiaille vuonna 1975. Vuonna 1982 sen korvasi kolmoisrokote MPR. MPR-rokote suojaa tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta. Helposti tarttuvan tuhkarokon vakavuus tautina on monelle vieras asia, koska tuhkarokkoa ei ole meillä juuri enää ollut. – Poissa silmistä, poissa mielestä, toteaa professori Harri Saxén Helsingin yliopistosta. Vaikka tuhkarokko on nykyään meillä hyvin harvinainen tauti, sen vakavuus ei ole kadonnut tai lieventynyt. Jos tuhkarokkoa olisi paljon, vakavia jälkitauteja ja kuolemantapauksia olisi myös paljon ja silloin sen vaarat olisi helppo uskoa todeksi. Jos palaamme historiassa hieman taaksepäin, eteen tulee pysäyttäviä lukuja. 115 kuoli vuodessa Vuonna 1960 Suomessa raportoitiin 38181 tuhkarokkotapausta. Suurin osa lapsista sairasti tuhkarokon, koska rokotetta ei vielä ollut. Lähes joka kolmas eli 11 000 tuhkarokkopotilasta sai rokosta jonkinlaisen jälkitaudin. Sairastuneista lähes joka viides tarvitsi sairaalahoitoa. Jopa 115 potilaan arvellaan todellisuudessa kuolleen vuonna 1960 nimenomaan tuhkarokon vuoksi, vaikka virallinen luku kuolemantapauksista on tätä pienempi. Keuhkokuumeeseen tuhkarokkopotilaista sairastui kuusi prosenttia eli 2300 potilasta. 40 sai jälkitautina vakavan, parantumattoman aivotulehduksen. – Iso osa niistä, jotka saivat vakavan aivotulehduksen, joutui olemaan sairaalahoidossa jopa vuosikausia, Saxén kertoo. Osa tuhkarokon jälkitaudin saaneista lapsista vammautui niin pahasti, että heidän elinkaarensa jäi lyhyeksi. Rokottaminen vain unohtuu – Olen itsekin sairastanut tuhkarokon, mutta olin niin pieni, etten muista siitä mitään, professori Saxén kertoo. Yhden ihmisen kokemus omasta sairastamisesta ei siis tuhkarokonkaan suhteen kerro mitään siitä, mitä tauti todella saa aikaan laajassa populaatiossa. Saxén on keskustellut sellaisten vanhempien kanssa, joiden lapsia ei ole rokotettu. – Minulle on jäänyt sellainen kuva, että monella kysymys on vain siitä, että lapsen rokottaminen on vain jäänyt. Rokottamattomuus ei siis ole aina jokin suuri periaatteellinen asia, vaan silkkaa saamattomuutta tai laiskuutta. Suomessa tuhkarokkorokotteen (MPR) saa ilmaiseksi, mutta pakollinen se ei ole. Ylen sivuilla kerrotaan, että Saksassa tuhkarokkorokote tulee pakolliseksi tänä vuonna. Jos rokotetta ei ota, sakkoa rapsahtaa jopa 2500 euron sakko. Hätätila ja pakollinen rokote Kun tuhkarokkoepidemia leimahti vuosi sitten New Yorkissa, New Yorkin kaupunki julisti hätätilan ja määräsi tuhkarokkorokotteen pakolliseksi neljässä kaupunginosassa. Rokottamattomilta lapsilta kiellettiin Reutersin mukaan pääsy päiväkoteihin, ostoskeskuksiin ja kouluihin. Vuonna 2019 Suomessa todettiin 12 tuhkarokkotapausta. Vuonna 2018 niitä oli 15, ja vuonna 2017 kymmenen tapausta. Tuhkarokkoon ei edelleenkään ole parantavaa lääkettä. Ainoa ”lääke” on rokote, joka ehkäisee taudin. On laskettu, että jokainen MPR-rokotteeseen sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin 43-kertaisesti. Jos vuodessa MPR-rokotteiden antaminen maksaa 1,1 miljoonaa euroa, se tarkoittaa 47,5 miljoonan euron säästöä hoitokustannuksissa. – Lääkärinä minussa herää lähinnä sääliä ja ihmetystä, jos joku ei halua tällaista ilmaiseksi tarjottavaa rokotetta ottaa, Saxén sanoo. – Voidaan myös miettiä, toteutuvatko lapsen oikeudet, jos vanhemmat kieltäytyvät rokottamasta lastaan, hän jatkaa.