Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Rikoslain on huomioitava raiskauksen uhrin asema paremmin – ”Kangasalan Tinder-raiskauksen” kaltaiset valheet halventavat oikeiden raiskausten uhreja

Vuonna 2017 poliisin tietoon tuli Suomessa 1 245 raiskausta. 70 prosenttia näistä lähetettiin syyteharkintaan. Noin joka toisessa tapauksessa ei nostettu syytettä lainkaan. Lopulta tuomion sai 209 raiskaajaa. Tuomioiden olematon määrä hirvittää. Toteutuneiden raiskausten todellinen määrä lienee paljon poliisille ilmoitettua suurempi. On ymmärrettävää, miksi raiskauksista ei tehdä rikosilmoituksia yhtä hanakasti kuin mökkimurroista. Rikosprosessi koetaan stressaavaksi, pelottavaksi ja leimaavaksi. Lisäksi raiskauksissa uhri ja tekijä ovat usein läheisiä. Ongelmalliseksi on koettu myös nykyinen rikoslaki ja oikeuskäytäntö, jossa painoa annetaan sukupuoliyhteyteen pakottavalle väkivallalle tai sen uhalle. Seksuaalirikoksia on tarkasteltava uhrin näkökulmasta. Yksi tie on rangaistusasteikon koventaminen. Tästä tuoreimpana esimerkkinä on rikoslain uusi nimike, törkeä lapsen raiskaus, jota käytettiin ensimmäisen kerran vangitsemisperusteena Satakunnassa kesäkuussa. Eduskunta käsittelee Suostumus2018 -kansalaisaloitteen esiin nostamaa aikuiseen kohdistuvan raiskauksen määritelmää. Kyse on siitä, että raiskauksen määritelmä täyttyisi jatkossa suostumuksen puuttuessa. Aloite on erinomainen ja kauan kaivattu parannus nykyisen lain määritelmään. Prosessia ja uhrin kokemuksia ei saa unohtaa lakipykäliä viilatessa. Uhrille on ensiarvoisen tärkeää, miten hänet kohdataan poliisiasemalla ja kokeeko hän saaneensa oikeussalissa edes jonkinlaisen hyvityksen kokemastaan hirveästä rikoksesta. Samalla on syytä muistaa seksuaalirikosten ympärille kytkeytyvä lieveilmiö, jossa rikosilmoitusta käytetään oikeudettomana koston välineenä. Viimeisin tapaus tunnettiin hetken kuohuttavana Kangasalan Tinder-raiskauksena. Nyt poliisi tutkii valheellista rikosilmoitusta, jonka yhtenä motiivina poliisi pitää kostoa. Tunnetusti perättömiä raiskausilmoituksia tehdään usein perheen sisällä kostona ja esimerkiksi entistä kumppania vastaan kesken huoltajuuskiistan. Jokainen perätön raiskausilmoitus nakertaa kansalaisaloitteen tavoitetta ja halventaa oikean seksuaalirikoksen uhrin kokemaa tuskaa. Seksuaalirikosten rangaistusten koventaminen on saanut laajaa kannatusta. Samalla olisi syytä varmistaa, ettei valheellisesta rikosilmoituksesta selviäisi pienellä sakkorangaistuksella.