Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Poika sai koulussa pelkkiä kehuja, kunnes hänen taustansa tuli ilmi – Porissa herätettiin teatterin keinoin keskustelua rasismista

Miten ihmiset suhtautuvat maahanmuuttajiin ja rasismiin arkisissa tilanteissa? Porissa vierailevan Puhekupla-konseptin kehittäjät ovat löytäneet kiinnostavan tavan käsitellä kysymystä. Ryhmään kuuluu kaksi tutkijaa – Sirkku Varjonen ja Sanna Ryynänen – sekä kolme esiintyvää taiteilijaa – Niina Hosiasluoma , Pinja Hahtola ja Jenni Urpilainen . He esittävät kuusi tosielämän inspiroimaa kohtausta, joissa maahanmuutto tai rasismi on tavalla tai toisella läsnä. Yleisö saa arvioida kohtausten sisältöä ja keskustella havainnoistaan yhdessä vetäjien kanssa. Pub Winstoniin kerääntyy yleisöä vain kourallinen, mutta kohtaukset nostattavat polveilevaa ja syvällistäkin ajatustenvaihtoa. Yksi runsasta keskustelua herättävä kohtaus on opettajan ja lapsen äidin tapaaminen. Opettaja kehuu Roni-poikaa moitteettomaksi oppilaaksi kaikilla osa-alueilla. Kun käy ilmi, että Ronin isä on kroatialainen, ääni kellossa muuttuu. Opettaja on valmis siirtämään koulussa hyvin pärjäävän Ronin ryhmään, jossa tämä saa vertaistukea. Äiti yrittää selittää, että poika on syntynyt Suomessa, mutta opettaja ei hellitä. Neljännellä luokalla tulee tosi vaikeita juttuja äidinkielessä, ja koulu tarjoaa tukea. Lapsen parastahan tässä ajatellaan. Keskustelijat äimistelevät, kuinka yksi leima – yksi pieni lisäys, isän kroatialaistausta – muuttaa täysin sen, kuinka opettaja suhtautuu hyvin pärjäävään oppilaaseensa. Koko kuva lapsesta muuttuu. –Tämä kohtaus oli melkein absurdi ja sketsimäinen. Opettajan asenne on niin uskomattoman holhoava, kommentoi Linnea Kotiniemi . – Kun isän kroatialaistausta käy ilmi, opettaja lopettaa kokonaan äidin kuuntelemisen, havainnoi Matias Mäkipää . – Opettajan asenne on se, että jos perheellä on maahanmuuttajataustaa, on ikään kuin pakko olla ongelmia, jatkaa Angelika Meusel . Keskustelijoiden mielestä maahanmuuttajatausta on monien kantasuomalaisten silmissä filtteri, jonka läpi ihmisen kaikki tekemiset nähdään. – Jos kantasuomalainen työntekijä tulee työpaikalle krapulassa, hänen alkoholiongelmaansa hyssytellään. Jos maahanmuuttajataustainen työntekijä tekee pienenkin virheen, siihen aivan varmasti tartutaan, Meusel kärjistää. Sanna Ryynänen muistuttaa viimevuotisesta tutkimuksesta, jonka mukaan Suomi on rasistisin EU-maa. – Ehkä tämä johtuu siitä, että suomalaiset ovat pieni kansa, joka on joutunut taistelemaan olemassaolostaan. Pelätään, että me katoamme, Meusel pohtii. – Kyllähän viime vuosikymmeninä on huudeltu Karjalaa takaisin, mutta kun Karjalasta tuli väkeä Suomen puolelle sodan seurauksena, moni vihasi heitä ja piti heitä venäläisinä, Mäkipää huomauttaa. Keskustelun monista polvista on vedettävissä yhteen perusviesti – suuremmalle suvaitsevaisuudelle ja avarammalle maailmankatsannolle on tilausta.