Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Kuntalaisaloite vireille Raumalla: kaupunki häätämään merimetsoja saariltaan – ”Lintukannan kasvu peräti 186 prosenttia”

Nopeasti kasvavien ja lähelle kaupunkia asettuneiden merimetsoyhdyskuntien rajoittamiseen kootaan kuntalaisaloitetta Raumalla. Kaupunkiin vedotaan. koska se on maanomistaja Vähä- ja Iso-Järviluodon saarilla, joihin on tällä pesimäkaudella asettunut poikkeuksellisen suuri määrä merimetsoja. Aloitteen alullepanijana on raumalainen kalastaja Jarno Aaltonen . Keskeisenä perusteluna kuntalaisaloitteessa on runsastuneen merimetsokannan ravinnonhankinnan vaikutus Rauman edustan merialueen ja saariston kalakantaan. Aaltosen mukaan ammatti- ja vapaa-ajankalastajien saalismäärät ovat vähentyneet merkittävästi. Aloitteensa tueksi hän on liittänyt seitsensivuisen tutkimustiivistelmän sekä täydennettynä kolmella sivullisella tutkimusviitteitä. Mukana ovat tuoreet lukumäärät lintukannasta, kauden pesintämäärästä sekä laskelma merimetsojen käyttämästä kalaravinnosta. Aaltonen toivoo, että aloitteeseen lähtisi mukaan myös meri- ja saaristoluonnon ystäviä, jotka kantavat huolta merimetsoyhdyskuntien aiheuttamista ympäristöhaitoista. Kuntalaisaloite on kerännyt ensimmäisen vuorokauden kuluessa noin 650 allekirjoitusta. Rauman kaupunkia Jarno Aaltonen esittää toimijaksi ja lintukannan rajoittajaksi, koska yksittäisen kansalaisen on vaikea hakea ympäristöviranomaisilta poikkeamislupia. – Rauman kaupunki omistaa kolme neljästä saaresta joissa merimetsot pesivät ja on näin vastuussa niiden häätöluvan hakemisesta. Päättäjien on kuntalaisaloitteen kautta otettava vastuu kaupungin omistamista vesi- ja maa-alueistaan, Aaltonen perustelee esitystään. Hän vetoaa myös merimetsokannan erittäin nopeaan kasvuun. Rauman edustalle vuonna 2017 syntyneessä lintukoloniassa pesi vuonna 2018 kaikkiaan 795 merimetsoparia, joista maapesiä oli 691 ja puupesiä 107 kappaletta. Vuonna 2019 kyseisessä koloniassa oli jo 860 pesää, ja lisäksi Rauman sataman edustalla Vähä- ja Isojärviluodoilla oli aivan uusia pesintöjä peräti 1 220 kappaletta. Tämä tarkoittaa Rauman edustalla kaikkiaan 2 080 merimetson pesää ja peräti 186 prosentin kannankasvua yhden vuoden aikana. Merimetson päivittäinen saalismassa vaihtelee vuodenajasta riippuen. Tutkimustiedon mukaan suurimmillaan saalismäärät ovat pesäpoikasaikaan, jolloin emot voivat saalistaa jopa 800–890 g kalaa vuorokaudessa. Vastaavasti haudonta–aikaan kalan kulutukseksi on arvioitu 238 g vuorokaudessa. Yksi merimetsopari tuottaa keskimäärin kaksi lentopoikasta. Pesimäkausi kestää runsaat 100 vuorokautta, josta emot hoitavat poikasia 75–90 vuorokauden ajan. Yhden merimetsoparin pesimäkauden aikainen kalansaalis on siten lähes 150 kiloa. Tämä tarkoittaa 312 000 kilon vuosittaista kalan poistumaan Rauman vesiltä. Merimetsot vaikuttavat haitallisesti myös pesimäsaarten läheiseen lajiston monimuotoisuuteen; kalojen vähenemisen lisäksi meriekosysteemille merkitykselliset rakkohauru ja meriajokas vähenevät, kun taas rihmamaiset levät runsastuvat. Aloite- ja tutkimustiedot kuntalaisaloite.fi -verkkopalvelussa.