Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Sivistystä ja arvopohjaa ei voi mitata rahassa

Mitä on sivistys? Se on hyvin laaja ja ehkä epämääräinen käsite. Se on myös jotakin, joka ei yleensä ole enää tavoite. Yleissivistykseen kuuluu esimerkiksi se, että jokainen suomalainen tietää maamme historiasta sen verran, että ymmärtää, miksi maamme on juuri tällainen kuin se on. Meille myydään koko ajan jotakin sillä periaatteella, että säästämme, kun saamme alennusta 30, 50 tai 80 prosenttia. Mielestäni minä säästän silloin, kun en osta ollenkaan. Kukaan ei myy mitään tavaraa mainostamalla: "Kun ostat tämän tuotteen, niin sinun on mahdollista tulla viisaammaksi." Yliopistoista vähennetään humanististen tieteiden opetusta. Lahjakkaat tutkijat ja opettajat lähtevät sen takia ulkomaille. Talous- ja luonnontieteet ovat monien mielestä tärkeämpiä kuin humanistiset alat, koska niiden avulla voi tehdä paljon rahaa. Japaninkielisen runouden analysointia tai muinaisen Mesopotamian historian tutkimista ei arvosteta, mutta jos niillä saa tienattua paljon rahaa, niin silloin niitä arvostetaan. Tiede ja taide pyritään alistamaan talouden palvelijoiksi. Pienenä maana Suomella pitää kuitenkin olla osaamista ja koulutusta kaikilla aloilla. Kulttuurilla on aina jokin arvopohja (tai arvopohjia). Suomessa arvopohja on kauan ollut sekä kristinusko (lähinnä evankelis-luterilaisessa muodossa) että länsimainen humanismi. Ihmisten elämänkatsomuksien eettistä arvopohjaa tarjoavat nimenomaan uskonnot ja filosofian suuntaukset. Nyt jotkut ovat sitä mieltä, että uskonnollisia tunnuksia ei pitäisi olla näkyvillä julkisissa tiloissa. Omaa vakaumusta ei saisi tuoda esiin. Silti julkisesti saa näyttää, että omat arvot ovat ahneus ja itsekkyys. Itsensä kehumista ja korostamista jopa ihannoidaan. Miten käy Suomen, jos itsekkyys ja ahneus muodostavat kulttuurimme arvopohjan? Miten käy, jos kaikki mitataan vain rahalla? Aila Tuula Isotalo TL, FM Säkylä