Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Ilkivalta vanhan Isosannan sahan alueella on jatkunut vuosia ja vain kiihtynyt – ”Olemme huolissamme alueelle tunkeutuvien turvallisuudesta”

Porin Konepajanrannassa sijaitseva suojeltu Isosannan saha on joutunut vuosia kestäneen ilkivallan kohteeksi. Ilkivalta alueella on viime aikoina kiihtynyt. Vuonna 1922 valmistuneen kaksikerroksisen saharakennuksen ikkunoista suurin osa on rikottu ja erilaista irtaimistoa on revitty ja paiskottu ympäri tonttia. Kiinteistö hallinnoiva kiinteistöyhtiö SR-Kiinteistöt Oy suhtautuu ilkivaltaan kaikella vakavuudella. – Ilkivallasta on tekijän mahdollisuus joutua taloudelliseen vastuuseen. Olemme myös huolissamme alueelle tunkeutuvien turvallisuudesta, sanoo SR-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jali Prihti . Mahdolliset korvaukset voivat nousta suuriksi, sillä alueelle tunkeutujat ovat aiheuttaneet uhan koko saharakennuksen tuhoutumiseen. – Viimeksi havaittiin, että kiinteistöön oli sytytetty nuotio. Prihtin mukaan kiinteistön suojelemiseksi on tehty lähes kaikki mahdollinen. – Alueella ovat käyneet jatkuvasti sekä vartiointiliike ja poliisi. Olemme tilkinneet vanerilla paikkoja, joista rakennukseen on tunkeuduttu. Jali Prihtin mukaan koko kiinteistön tulevaisuutta on pohdittu lähes neljännesvuosisata. – Saharakennus olisi erittäin kallis kunnostettava. Mikäli siihen ryhdyttäisiin, rakennukselle pitäisi olla jokin funktio. Toistaiseksi sellaista ei ole vuosienkaan miettimisen jälkeen löydetty. Kaava antaisi mahdollisuuden rakentaa toimintoja vanhan saharakennuksen kaupungin puoleiselle tontille, mutta toistaiseksi sinne ei ole suunnitelmia. – Olemme asiassa puun ja kuoren välissä, Prihti harmittelee. Isosannan sahan jäljellä olevat rakennukset, itse päärakennus sekä tiilinen voima-asema ja muuntamo kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään teollisuusympäristöön ja osaksi kansallista kaupunkipuistoa. Satakunnan museon rakennustutkija Liisa Nummelin on rakennusten kohtalosta surullinen. – Kohde on asemakaavassa suojeltu ja sen pelastamista on kovasti yritetty. Neljä vuotta sitten haimme sitä Euroopan uhanalaisimpien kulttuuriperintökohteiden joukkoon. Isosannan sahahan on Pihlavan ja Martinniemen sahojen ohella ainoa höyrysaha-aikakaudelta säilynyt suursaharakennus. Eurooppalaista kulttuuriperintöä suojeleva Europa Nostra -järjestö ja Euroopan investointipankin instituutti EIBI valitsivat kuitenkin Isosannan sahan sijaan Malmin lentokentän yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteista. Nummelinin mukaan myös paikallisesti kohteen pelastamiselle on ollut hyvää tahtoa etenkin Sampo-Rosenlew Oy:tä johtaneilta Timo ja Jali Prihtiltä. Sampo-Rosenlew Oy:n johto ei yrityksistään huolimatta kuitenkaan ole voinut estää alueelle kohdistunutta ilkivaltaa. Saha on alueella, jossa valvonta on vaikeaa. – Sahan arvoa on yritetty tuoda esiin kaikilla foorumeilla, mutta viisastenkiveä ei ole löytynyt. Isosannan saha n (ruots. Storsands såg, alk. Björneborgs Ångsågsbolag eli Porin Höyrysaha) rakennutti porilainen liikemies Carl Johan Borg. Saha käynnistyi vuonna 1862 yhtenä Suomen varhaisimmista höyrysahoista. Saha rakennettiin kaksiraamiseksi ja sen koneistona oli ruotsalaiset Bolinderin sahauslaitteet. Sahan ensimmäinen höyrykone oli teholtaan 60 hevosvoimaa ja vuorokaudessa sen avulla voitiin sahata 250 tukkia. Yhtiö ajautui konkurssiin vuonna 1866. Konkurssipesän huutokaupassa ovela Wilhelm Rosenlew harhautti muita ostajia huutamalla itse, mutta käyttämällä myös bulvaania. Kokonaan saha tuli W. Rosenlew & Co.:n omistukseen vuonna 1877. Juhannusaattona 1882 Isosannan sahalla otettiin käyttöön sähkövalo toisena paikkana koko Suomessa Isosannan saha lopetettiin vuonna 1939. Kaksi vuotta myöhemmin Rosenlew muutti entisen sahalaitoksen puutalotehtaaksi, joka toimi 1950-luvulle saakka. Sahan rakennuksista ovat nykyään jäljellä vuonna 1922 valmistunut kaksikerroksinen saharakennus ja voima-asema savupiippuineen. Voima-asemaa on laajennettu 1950-luvulla tehtaan ammattikoulun käyttöön. Puutalotehtaan aikana sahan sisätiloja on jonkin verran muutettu muun muassa eristyksin. Lähteet: Satakunnan kulttuuriympäristöt, toim. Niina Uusi-Seppä. Satakunnan Museo. Wikipedia.