Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu MM-kiekko Eurovaalikone Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri Eurovaalitulos

Aktiivimallin leikkuri osui yli kolmannekseen – TE-toimistojen asiantuntijoiden enemmistö lakkauttaisi mallin

Aktiivimalli on leikannut työttömyysturvaa useammalta kuin joka kolmannelta työttömältä. Tämä selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Turun yliopiston selvityksestä, jonka on tilannut työ- ja elinkeinoministeriö. – Työttömyysturva pienentyi yli puolelta, jos katsotaan niitä, jotka olivat vuoden 2018 alussa kokonaan työttöminä, sanoo yksi raportin tekijöistä, julkistalouden professori Roope Uusitalo . Aktiivimallin leikkuri on osunut selvästi useammin miehiin kuin naisiin. Samoin vanhempien työttömien etuuksia on leikattu paljon useammin kuin nuorten. Uusitalo arvioi syyksi sen, että vanhempien työttömien työttömyysjaksot ovat pidempiä kuin nuorten. – Jos työttömyysjakso on lyhyt, aktiivimalli ei pääse vaikuttamaan niin voimakkaasti. Alueelliset erot leikkuriin joutuneiden välillä ovat sen sijaan pienempiä kuin ennalta odotettiin. Ennalta arvioitiin, että alueelliset erot työvoimapalveluiden tarjonnassa vaikuttavat niin, että leikkuri osuu kovemmin alueille, joilla työvoimapalveluja on tarjolla vähemmän. Nousukausi vai aktiivimalli? Aktiivimalli on lisännyt selvityksen mukaan työttömyysjaksojen aikaista työskentelyä, mutta nyt käytössä olevan aineiston perusteella ei ole mahdollista arvioida tarkkoja lukuja. Raportissa korostetaan, ettei aktiivimallin vaikutusta työllisyyteen kyetä erottamaan noususuhdanteen positiivisesta vaikutuksesta suhdanteeseen. – Tarkempi arviointi on mahdotonta, mutta on varsin selvää, että kaikki vuodessa tulleet yli 100 000 uutta työpaikkaa eivät voi olla aktiivimallin ansiota, Uusitalo toteaa. Selvityksestä nähdään myös, että työllistymistä edistäviin palveluihin osallistui aktiivimallin käyttöönoton jälkeen aiempaa useampi henkilö. Enemmistö lakkauttaisi aktiivimallin Yli 62 prosenttia työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) asiantuntijoista ja esimiehistä lakkauttaisi aktiivimallin, selviää raportin osana tehdystä kyselystä. Mallin lakkauttamisen kannalla olleet vastaajat eivät kyselyn perusteella pidä sitä tehokkaana keinona työllistämiseen. Vastaajat katsovat, että työttömien välillä on merkittäviä eroja mahdollisuuksissa täyttää mallin aktiivisuusehdot. Kielteisessä valossa nostettiin erityisesti esiin se, että työttömyysturvan alentaminen kohdentuu samalla tavoin niin aktiivisesti työtä hakeviin ja TE-toimiston näkökulmasta tunnollisiin työnhakijoihin kuin täysin passiivisiin ja yhteistyöhaluttomiin työttömiin. Vastaajat kritisoivat etenkin sitä, että työttömyysturvan leikkuri kohdistuu yhtä lailla "aktiivisesti työtä hakeviin ja TE-toimistojen näkökulmasta tunnollisiin työnhakijoihin" kuin "täysin passiivisiin ja yhteistyöhaluttomiin työttömiin". Väliraportin tulokset ovat alustavia. Hankkeen loppuraportti ilmestyy lokakuun 2019 lopussa. Vuoden 2018 alussa voimaan astunut aktiivimalli leikkaa työttömyysturvaa 4,65 prosenttia, jos työttömän aktiivisuusehto ei täyty. Työttömyysturvaa leikataan tällöin 65 maksupäivän ajalta. Aktiivisuusehto täyttyy, jos työtön tekee noin kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana vähintään 18 tuntia palkkatyötä tai ansaitsee yrittäjänä työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta yhteensä vähintään 23 prosenttia eli noin 250 euroa. Ehdon voi täyttää myös osallistumalla vähintään viiden päivän ajan esimerkiksi työnhakuvalmennukseen tai ammatinvalintaohjaukseen. Viiden päivän opiskelu TE-toimiston kanssa sovittuun opintoon riittää myös ehdon täyttämiseen. Hallituksen esityksen mukaan aktiivimallin tavoitteena on kannustaa työttömiä ottamaan vastaan lyhyitäkin työpätkiä ja osallistumaan työllistymistä edistäviin koulutuksiin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ja Turun yliopiston selvitys tehtiin rekisteritietojen ja TE-toimistojen henkilöstölle tehdyn kyselyn avulla. Kyse on väliraportista, jonka tulokset ovat alustavia. Loppuraportti ilmestyy lokakuussa 2019.