Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Osa ihmisistä jäätyy ihastuksen edessä eikä pysty toimimaan luontevasti – Asiantuntija kertoo, miksi toimimme järjettömästi ihastus­päissämme ja antaa yhden neuvon

Miltä tuntuu, kun ihastuu? Jollekin se on kutkuttava, pökerryttävä, aika ihanakin tunne. Pää on yhtä sumua ja hattaraa, muttei sillä ole kauheasti väliä – kunhan vain saa notkua sen tietyn tyypin liepeillä mahdollisimman paljon. Kyylätä vähän kulmien alta, pistää lopulta kaiken flirtin peliin. Ja sanoipa tai tekipä tyyppi mitä hyvänsä, rupeaa pakolla hymyilemään sadan auringon voimalla. Tai sitten rinnassa polttelee räydyttävä ärsyke, joka vie mukanaan epäilyn alhoon. Ehkä tekee oikein fyysisesti kipeää. Kun tyyppiin törmää, ahdistuskertoimet pompahtavat pilviin. Nyt ei katsota sitä vahingossakaan suoraan silmiin, vaikka se sanoisi moro ja miten menee. Jos oikein hyvin käy, ehtii vielä kääntyä kannoillaan ja teeskennellä, ettei koskaan ollut tässä, eikä se ehdi edes huomata. Tarinat luovat muureja Me olemme hyvin erilaisia ihastuspäissämme. Sitä painottaa seksuaali- ja parisuhdeterapeutti Teija-Liisa Ranta . – Tämä pätee siihenkin, miten ihmiset näyttävät rakkautta. Kuka ostaa kukkia ja kantaa suklaata, kuka hankkii arvopapereita ja rakentaa taloja. Siinä missä eräs kykenee paljastamaan hullaantumisensa heti kättelyssä, kieltää toinen tunteensa kokonaan. Rannan mukaan tähän liittyy usein henkilökohtaisia epävarmuuksia sekä ihmissuhdehistoria, joka kummittelee taustalla. – Ihmiselle on saattanut syntyä vääriä mielikuvia siitä, ettei olisi ansainnut jotakin. Elämäntarina tekee kaikenlaista, se muokkaa muureja ympärillemme, hän kuvailee. – Se on hirveän surullinen tilanne. Kyllä me ollaan riittäviä ja rakastettavia syntyessämme ihan jokainen. Onneton se on, ken... Julkisuudessa esille nousee tasaisin väliajoin sitoutumiskammon käsite. Rannan mukaan kyse on monesti siitä, että ihmisellä on vain vähän kokemuksia rakastetuksi tulemisesta. Tällöin myös oman ihastuksen näyttäminen herättää lähinnä pakokauhua. – Suurin pelkommehan on tulla hylätyksi tai torjutuksi. Toisinaan hylkäämme jonkun, jottei tätä tapahtuisi itselle. Voi olla, että hellyyttä opitaan näyttämään ehkä vasta parisuhteessa, sanoo terapeutti. – Niitä, joille kosketus on vierasta, tapaa kaikenikäisten keskuudessa. Silloin seurustelusuhteiden aloittaminen voi olla hurjan haastavaa. Lapsuus ja nuoruus Siihen, miten ihminen käyttäytyy ihastuessaan, vaikuttavat aivan varhaiset kokemukset teini-iältä. Millaista on silloin ollut luoda kontaktia muihin ihmisiin? Onko ollut erityisen arka ja ujo? Itse asiassa seksuaalisen kasvuun kuuluu usein jo se, että ihastutaan tarhakaveriin. Päiväkodin pihalla saatetaan vaihtaa pusuja ja leikkiä pariskuntaa, eikä sitä häpeillä juurikaan. – Murrosiän kynnyksellä ihastumista ei sitten taas uskalleta enää välttämättä kertoa. Korkeintaan pyydetään ystävää puhumaan ihastukselle, tai viedään tälle lappunen. Seksuaaliterapiassa muistojen perkaaminen vuosien takaa onkin tärkeää. Vaikka asiaa ei itse tiedostaisi, saattavat ihmissuhteiden vaikeudet selittyä lapsuuden ja nuoruuden kokemuksilla. Vanhassa kaskussa perää Ranta nostaa myös esille erään kansaperinteessä kulkevan, ammoisen sananlaskun: Rakkaudesta se hevonenkin potkii. – Moni muistaa tämän lapsuusajaltaan. Että kiusoitellaan sitä tyttöä tai poikaa, josta tykätään. Sille on syynsä, miksi tämmöinen sanonta on kestänyt aikaa. Voi olla, että juuri lähelle päästäminen on se suurin vaikeus, hän toteaa. Kun toisen päästää henkisesti ja fyysisesti läheiseksi, on se väistämättä intiimiä. Rannalle intiimiys tarkoittaa laajasti monia asioita. – Ajattelen intiimiyden olevan kykyä läheisyyteen toisen mutta myös itsensä kanssa. Itsen kanssa läheisyys tarkoittaa, että uskaltaa olla avoin omien tunteiden kanssa. Olla näkyvä ja kuuluva. ”Tämän suhteen monilla on juuri kasvuvuosien aikana tullut jotakin esteitä eteen. Kun oman itsensä tuntee hyvin, on helpompi ilmaista toisellekin tunteitaan”, terapeutti sanoo. Se, miltä ihastuminen tuntuu ja miten sen voi toiselle näyttää, on siis vahvasti kytköksissä omaan persoonaan ja tämän rakentumiseen. – Kysymys siitä, milloin ihminen on psykologisesti aikuinen, on tämän suhteen aika kiinnostava. Kirjallisuudessa on tästä eri viitteitä. Jossain sanotaan, että rajapyykki on 22–24 vuotta, mutta hiljattain luin, että aikuistuminen tapahtuu vasta 28-vuotiaana, Ranta naurahtaa. – Henkinen kasvu ja itseen tutustuminen jatkuu joka tapauksessa hamaan hautaan asti, se on selvää. Olipa missä kasvunsa vaiheessa tahansa, on Rannalla yksinkertainen neuvo ihastuneille: kerro tunteistasi suoraan ja itselle sopivalla tavalla. – Ihmissuhteissa ei muutenkaan kannata arvailla, tulkita tai lukea ajatuksia. Siihen emme pysty. Korkeintaan saatamme tehdä aavistuksia toisen kiinnostuksesta katseen tai hymyn takia, mutta silti on parempi kysyä, vaikka pelottaisi. Rakastan, vaikka... Terapeutti toteaa, että hänelle ihastuminen ja rakastuminen sanoina merkitsevät pitkälti samankaltaisia tunteita. Silloin kiinnostus leimahtaa nopeasti. – Saattaa muodostua vaikka kesäromanssi. Vaihe kestää puolesta vuodesta puoleentoista, minkä jälkeen tilanne tavallaan puntaroituu. Jatkuuko suhde vai loppuuko se? Jos jatkuu, tunne vaihtuu rakastamiseksi. Rannalla on myös vahva näkemys siitä, miten alun hullaantuminen eroaa rakastamisesta. – Suurin ero on siinä, että kun ollaan ihastuneita, on helppo sanoa toiselle, että rakastan sinua, koska olet jonkinlainen. Kun alkaa rakastamaan ihmistä, pystyy jo sanomaan, että rakastan sinua, vaikka sinussa on tuommoisiakin piirteitä.