Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Lapsikato ajaa sulkemaan Satakunnan kouluja, vaikka poliitikot vastustavat – Katso, montako ekaluokkalaista kuntasi kouluissa olisi, jos nyt syntyneet lapset jaettaisiin tasan nykyiseen kouluverkkoon

Ahlaisten ja Söörmarkun koulujen toiminnan supistaminen ja Reposaaren koulun lakkauttaminen Porissa. Hinnerjoen tai Honkilahden koulun lakkauttaminen Eurassa. Matomäen koulun lakkauttaminen Nakkilassa sekä Nanun ja Kourujärven koulujen yhdistäminen uuteen kouluun Raumalla. Muun muassa tällaisia suunnitelmia Satakunnan kouluverkon varalle on olemassa tällä hetkellä. Helppoa kouluverkkoon kajoaminen ei ole, mikä nähtiin taas tiistai-iltana Porissa. Sivistyslautakunta päätyi maratonkokouksessaan lausuntoon, jonka mukaan Ahlaisten ja Söörmarkun koulujen toiminta tulisi pitää nykyisellään. Reposaaren koulun tulevaisuudesta lautakunta ei löytänyt yhteistä näkemystä. Vilkaisu maakunnan syntyvyystilastoihin kertoo, miksi kouluverkkoa halutaan niin innokkaasti supistaa, vaikka asia vaikea onkin. Syntyvyys on romahtanut Satakunnassa syntyi Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 1 528 lasta. Se on 701 lasta ja 31 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Pelkästään Porissa lapsia syntyi 282 vähemmän kuin vuonna 2009, kun syntyvyys romahti peräti 33 prosentilla. Satakunnassa on tällä hetkellä 90 koulua, jotka tarjoavat peruskoulun ensimmäisen luokan opetusta. Jos kouluverkko pysyisi nykyisellään, viime vuonna syntyneistä lapsista riittäisi keskimäärin 17 ekaluokkalaista jokaiseen maakunnan kouluun. Siikaisissa kunnan ainoaan kouluun tulisi seitsemän ekaluokkalaista. Laajan kouluverkon ainakin tähän saakka säilyttäneissä Nakkilassa ja Eurajoella ekaluokkalaisia riittäisi koulua kohti kahdeksan. Lapset jakautuvat kouluihin epätasaisesti Viiden alakoulun Nakkilassa syntyi viime vuonna 38 lasta. Reilun vuoden kuluttua alakouluja on määrä olla yksi vähemmän, sillä valtuusto on päättänyt Matomäen koulun sulkemisesta 1. elokuuta 2021. – Tämän hetken tiedon mukaan Matomäessä on ensi lukuvuoden alussa 23 oppilasta, kertoo Nakkilan sivistysjohtaja Jonna Heikkilä . Kahdeksan oppilasta kuulostaa hänen mielestään enemmän pienryhmältä kuin koululuokalta, eikä se ole pedagogisesti paras mahdollinen ryhmäkoko. Uudet ekaluokkalaiset jakautuvat kouluihin kuitenkin epätasaisesti. Ensi syksynä aloittavista 53 ekaluokkalaisesta 37 aloittaa kirkonseudun koulussa, ja loput 16 jakautuvat muihin neljään kouluun. – Vähimmillään koulussa aloittaa yksi ekaluokkalainen. Kouluverkko on Heikkilän mukaan Matomäen koulun sulkemisen jälkeenkin oppilasmääriin suhteutettuna liian laaja. Hänen näkemyksensä mukaan Nakkilaan riittäisi yksi tai kaksi koulua. – Täällä voisi olla yksi esikoululaisten ja 1–9-luokkalaisten yhtenäiskoulu, tai sitten erikseen pienempien ja isompien lasten koulu. Kouluverkon tiivistämisestä on väännetty Nakkilassa kättä jo toistakymmentä vuotta, mutta tällä vuosituhannella ovet on suljettu vain Kukonharjan koulusta. ”Muuttaisiko sivukylille kukaan, jos koulua ei olisi?” Eurajoella poliittinen tahto kouluverkon säilyttämiseen on poikkeuksellisen kova. Kunnassa on kahdeksan alakoulua, ja lapsia syntyi viime vuonna 65. Sivistysjohtaja Vesa-Pekka Leino kertoo, että nykyisen kouluverkon säilyttäminen on kirjattu jopa valtuuskaudessa alussa solmittuun valtuustosopimukseen. Kokoomus ei tosin sopimusta allekirjoittanut, ja perussuomalaiset on irtautunut siitä muista syistä. Tästä vuodesta näyttäisi tulevan Leinon mukaan Eurajoella toinen perättäinen erittäin alhaisen syntyvyyden vuosi. Palvelutarpeen pieneneminen alkaa näkyä hänen mukaansa varhaiskasvatuksessa parin vuoden sisällä, ja perusopetuksessa oppilasennusteet osoittavat alaspäin. – Kyllä tähän asiaan täytyisi tulevalla valtuuskaudella reagoida. Laajaa kouluverkkoa on vaalittu Eurajoella vetovoimatekijänä, ja Leino uskoo sen saattaneen hidastaneen väkiluvun laskua. – Vaikka kyllähän muuttoliike enemmän liittyy työpaikkoihin. Syrjäkylien koulujen tuomaa vetovoimaa vastaan puhuvat myös oppilasennusteet, joiden mukaan oppilasmäärät vähenevät syrjäkylillä enemmän kuin taajamakouluissa. – Kolme neljästä kuntaan muuttajasta muuttaa keskustaajamiin. Sitä on vaikea sanoa, muuttaisiko sivukylille kukaan, jos siellä ei olisi koulua. Kunnassa tehtiin vuonna 2017 kouluverkkoselvitys, jossa ei kuitenkaan vertailtu erilaisten vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia. Sen selvitys Leinon mukaan kuitenkin osoitti, että kaksiopettajaisessa koulussa opetus maksaa noin kaksi kertaa enemmän oppilasta kohti kuin isommassa yksikössä. Raumalla on lakkautettu kuusi koulua Vähiten alakouluja suhteessa viime vuonna syntyneiden määrään on Raumalla. Kaupungissa syntyi viime vuonna 321 lasta, ja ekaluokkalaisille opetusta järjestetään 12 koulussa. Yhtä koulua kohti heitä riittäisi 27. Rauman sivistystoimialan toimialajohtaja Soile Strander kertoo, että Raumalla on lakkautettu tällä vuosituhannella kuusi koulua. Lensun koulu lakkautettiin 2000-luvun alkuvuosina ja vuonna 2006 tehtiin päätös viiden koulun sulkemisesta. – Muutaman kierroksen se otti, mutta kyllä Raumalla on pystytty vaikeitakin päätöksiä tekemään, kun on ollut pakko. Koulujen sulkemisen vaikeudesta kertoo myös viime vuonna hyväksytyn talousohjelman koululinjaukset. Päättäjille tarjottiin kolme erilaista vaihtoehtoa. Niissä yhteen uuteen kouluun olisi keskitetty kaksi, kolme tai viisi koulua. Päättäjät päätyivät maltillisimpaan vaihtoehtoon, jossa Nanun ja Kourujärven koulut keskitetään uuteen kouluun aikaisintaan elokuussa 2024. – Päätös ei ole mielestäni riittävä. Joudumme katsomaan asiaa uudelleen tulevina vuosina. Jos oikein pitkälle tulevaisuuteen katsotaan, minun mielestäni näiden viiden koulun yhdistäminenkään ei tule riittämään.