Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Työntekijät tietävät parhaiten koulutustarpeen – annetaan yritysten valita ja myös maksaa osaamisen päivittämisestä

Poliitikot puhuvat mielellään koulutuksesta. Yleensä mielipide on se, että koulutukseen tulisi käyttää enemmän rahaa tai aikaa. Samaan aikaan yritykset valittavat, että koulutettua työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla. Toiveet ja ratkaisut eivät kohtaa niin kuin pitäisi. Olisiko mahdollista, että nopeasti muuttuvassa maailmassa ja työelämässä yhdistettäisiin työssäkäynti ja elinikäinen koulutus sen sijaan, että nämä pyritään erottamaan? Tarvitsemme kulttuurinmuutoksen: kouluttautuminen ja osaamisen päivittäminen pitäisi ymmärtää keskeiseksi osaksi tulevaisuuden työntekoa. Osaamisvaatimukset muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla kaikissa työpaikoissa niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Teknologisen kehityksen virittämä muutosvauhti on ennennäkemättömän nopeaa. Nuorilla työelämään vasta tulevilla on riski siitä, että jos valmistumiseen menee kahdeksan vuotta, osa opintojen alussa hankitusta osaamisesta on ehtinyt vanhentua jo ennen työelämään siirtymistä. On totta, ettei yksikään yritys pysty kattavasti ennakoimaan, millainen osaamispotentiaali sen työntekijöillä pitäisi olla vuonna 2030. Ja vaikka joku pystyisi sen kertomaan, koulutusjärjestelmämme ei ehdi muuntua tarvetta vastaavaksi tässä ajassa. Yritysten kannalta nopein ratkaisu osaamispulaan on nostaa nykyisten työntekijöiden taitotasoa vastaamaan yrityksen ja työelämän uusia vaatimuksia. Nykyinen koulutusjärjestelmämme ei kuitenkaan tarjoa tähän aina riittäviä työkaluja. Tarjolla olevat täydennyskoulutusohjelmat ovat yritysten tarpeisiin nähden usein liian laajoja ja pitkäkestoisia. Siksi olemassa olevaa koulutusjärjestelmäämme pitäisi kehittää niin, että yritykset voisivat hankkia täsmällisemmin oman yrityksensä tarpeita vastaavaa koulutusta omalle henkilökunnalleen tai koulutuspaketteja uusille työntekijöille. Laaja ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten verkosto tarjoaa osaamisen päivittämiselle mahdollisuuksia, joita ei täysin ole osattu hyödyntää. Oppilaitoksissamme on pätevää opetuskapasiteettia. Lainsäädäntö antaa ammattikorkeakouluille ja ammatillisille oppilaitoksille mahdollisuuden tarjota yrityksille räätälöityä koulutusta. Laki mahdollistaa tutkinnon osista kootut koulutuspaketit. Yrityksen pitäisi voida valita koulutusohjelmista ne osat, jotka ovat sen toiminnan kannalta relevanteimmat ja hyödyllisimmät. Vastuu osaamisen päivittämisestä kuuluu paitsi yhteiskunnalle ja yksilöille, myös yrityksille itselleen. Yksilöille ja yrityksille pitäisi tarjota todellisia kannustimia elinikäiseen oppimiseen teknologista kehitystä vastaavalla tavalla. Yhteiskunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että koulutuksen tarjonta on joustavaa ja sovitettavissa yritysten tulevaisuuden tarpeisiin. Työntekijät ovat itse parhaita työnsä asiantuntijoita. Heillä on näkemys siitä, miten teknologisia innovaatioita voidaan parhaalla tavalla hyödyntää työtehtävien hoitamisessa. Työnantajien, työntekijöiden ja koulutuksen tarjoajien tiiviissä yhteistyössä on mahdollista löytää keinot, joilla osaamista pystytään päivittämään uuden työelämän vaatimuksia vastaavaksi. Tämän kokonaisuuden vahvistamisen pitäisi olla 2020-luvun koulutuspolitiikan keskiössä. Kun koulutuksen tarjoajat ryhtyvät aktiivisessa vuorovaikutuksessa yritysten kanssa kehittämään Suomen eri alueiden vahvuuksiin perustuvia täsmäkoulutuspaketteja, kysyntä on taattu. Koulutuskustannuksista vastaisi koulutusta hankkiva yritys. Tämä takaa, että yrityksellä on todellinen tarve ja halu kouluttaa henkilökuntaansa. Varmistuu, että tarjottava koulutus on yrityksen mielestä rahanarvoista. Asiaan tarttuminen ei edellytä lakimuutoksia vaan toimintatapaa, jossa sekä työnantajat että työntekijät ottavat koulutuksen ja osaamisen päivittämisen kärkitavoitteekseen. Korkea osaaminen on ollut Suomen tärkein kilpailuvaltti maailman markkinoilla. Siitä on syytä pitää kiinni. Ensimmäiset yhteistyökokeilut olisi käynnistettävä jo ensi syksynä. Toimeenpanijana voisi toimia aktiivinen ely-keskus, joka kannustaisi ja saattaisi koulutuksen tarjoajat keskusteluun toimialueensa yritysten kanssa. Kalle Isokallio on kirjailija. Panu Laturi on osakas viestintätoimisto N2:ssa. Petri Vanhala on Teollisuuden palkansaajien puheenjohtaja.