Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Beethoven-juhlavuosi alkaa Porissa komeasti kahdella konsertilla, jotka tuovat uuden näkökulman säveltäjämestariin: Beethoven on muutakin kuin suurten tunteiden pauhua

Beethoven-juhlavuosi alkaa Porissa upealla tarjonnalla. Pianisti Paavali Jumppanen esittää Teljän seurakunnan konserttisarjassa vuoden aikana Beethovenin kaikki 32 pianosonaattia. Pori Sinfonietta soittaa Beethovenin musiikkia osana kahta konserttia. Niistä ensimmäinen on torstaina, ja siinä esiintyvät vieraat säveltäjämestarin kotikaupungista Wienistä: kapellimestari-konserttipianisti Jimmy Chiang ja hänen puolisonsa, sopraano Anna Baxter . Monelle tulee Beethovenin musiikista ensimmäisenä mieleen suuri tunteiden pauhu, voimakkaat dynaamiset vaihtelut ja rytmiset kuviot, kuten Viidennessä sinfoniassa . Sekä Chiang että Jumppanen ovat konserttipianisteina viettäneet paljon aikaa syventyen Beethovenin musiikkiin. He haluavat tuoda esiin säveltäjästä myös muita puolia. – Beethovenin musiikin lyyrinen puoli ei ole ihmisten mielissä niin pinnalla kuin synkkä, vahva ja rytminen puoli. Se on kuitenkin hänen musiikissaan ihan yhtä tärkeää, Jumppanen sanoo. Hän lisää, ettei Beethovenin monipuolisuutta aina muisteta. Beethoven julkaisi usein toistensa vastakohtina toimivia peilikuvateoksia, kuten Viides ja kuudes sinfonia, joita esitettiin samoissa konserteissa. Jos hän sävelsi kolmiosaisen sonaatin ensimmäisestä osasta synkän, saattoi olla varma, että toinen osa oli yhtä auvoisa. Chiang puhuu Beethovenista suurista säveltäjistä ensimmäisenä todellisena, samaistuttavana ihmisenä. Mitä enemmän Chiang on perehtynyt Beethoveniin, sitä runsaammin hän on löytänyt tämän musiikista kauneutta ja tunteiden ristiriitaisuutta. – Mozart ja Haydn tekivät jumalallista musiikkia, mutta Beethoven on klassisista säveltäjistä ensimmäinen todellinen ihminen. Messussaankin hän kysyy, miksi hän on saanut niin surkean elämän. Suuttumus ja epäoikeudenmukaisuuden tunteet kuuluvat hänen musiikissaan, ja juuri siksi korostuvat myös musiikin aito suloisuus ja kaipaus, Chiang sanoo. Monilla on väärä mielikuva Beethovenista kuurona säveltäjämestarina. Jumppanen huomauttaa, että vaikka Beethovenin kuulo alkoi heiketä varhain, hän työskenteli vielä kuulo-ongelmien kanssa kymmenen vuotta pianistina ja kuuli sen jälkeenkin puheen vielä kymmenen vuoden ajan. Vain elämänsä viimeiset vuodet hän joutui kommunikoimaan keskustelukirjan välityksellä. Pianisteille Beethoven on säveltäjänä ohittamaton. Sekä Jumppanen että Chiang ovat soittaneet hänen musiikkiaan nuoresta asti. Jumppasen syväsukellus Beethoveniin alkoi, kun hän sai 2000-luvun alussa Bostonista pyynnön esittää Beethovenin pianosonaattien kokonaisesityksen kahdeksassa konsertissa. – Ensimmäinen vastaukseni oli: Ei, en halua kahta vuotta keskittyä yhteen säveltäjään. Onneksi älysin pyytää vähän miettimisaikaa. Ei mennyt kuin pari tuntia, kun mieleni muuttui, ja päätin ottaa tilaisuuden vastaan. Se tarjosi tilaisuuden uppoutua Beethoveniin ja lukea myös hänen henkilöhistoriastaan paljon, Jumppanen muistelee. Etukäteen hän kuvitteli pitävänsä näiden konserttien jälkeen taukoa Beethovenista. Sen sijaan hän alkoikin heti suunnitella, missä voi esittää ohjelmiston uudestaan. Hän myös levytti kaikki Beethovenin pianosonaatit. – Alunperin pelkäsin, että jotenkin tylsistyisin, jos keskittyisin vain Beethovenin musiikkiin. Ongelma osoittautui päinvastaiseksi. Siitä tuli loppumaton matka, joka ei koskaan tule valmiiksi, Jumppanen toteaa. Beethoven oli säveltäjä, joka kykeni kuvaamaan poikkeuksellisella tavalla omaa aikaansa sekä ihmisten ajatuksia ja tuntemuksia. Jumppanen ottaa esimerkin kahdesta hyvin erilaisesta teoksesta. Pastoraalisonaatti ja -sinfonia saavat yleisön eläytymään naiivin idylliseen maalaiselämän ihannointiin. Samaan aikaan sävelletty Viides sinfonia eli Kohtalonsinfonia puolestaan on marssimainen, jopa aggressiivinen. Beethoven sävelsi teoksen Napoleonin sotien keskellä ja omisti sen Ranskan poliittisille vastustajille lähipiirissään. Kaksi täysin erilaista teosta tempaavat kumpikin kuulijan vahvasti mukaansa. – Beethovenin musiikki iskee konserttiyleisöihin ja musiikin rakastajiin jatkuvasti valtavalla voimalla ja vimmalla, koska se on niin tunnevoimaista, ja sen tunnekirjo on monipuolisesti uskottavaa. Jimmy Chiangia on alkanut kiehtoa yhä enemmän Beethovenin musiikissa tunneilmaisun tiukka hallinta. – Hänen varhaisemmissa sävellyksissään näkyy vielä vaikutteita Haydnistä ja Mozartista, mutta samaan aikaan niissä on paljon tunnetta. Pidän siitä ristiriidasta. Ilmaisu on yhtä aikaa hallittua ja tulista. Pori Sinfoniettan torstain konserttiin hän valitsi mukaan Beethovenilta vähemmän tunnettuja sävellyksiä. Ne tuovat esiin säveltäjästä kepeämmän puolen. – Mietimme, mitä muuta voisi soittaa kuin usein esitettyjä sinfonioita. Mieleeni tuli, että Prometheus -balettia esitetään vain harvoin. Suurin osa ihmisistä tuntee vain sen alkusoiton, vaikka koko baletti on upeaa musiikkia, Chiang toteaa. Hän valitsi konserttiin mukaan osan baletin 16 musiikkinumerosta. Lisäksi hän halusi mukaan Beethovenilta teoksen Anna Baxterin esittämäksi. Beethoven ei säveltänyt kovin useita laajamuotoisia lauluja, ja oopperoitakin vain yhden: Fidelion . Beethoven sävelsi kuitenkin sopraano Josepha Duschekille konserttiaarian Ah! Perfido . Aariassa nainen purkaa raivoaan, kun hänen rakastajansa on lähdössä pois. Hän kiroaa rakastaan kostonhimoisena mutta laulaa myös valtavasta rakkaudestaan häneen. Anna Baxter huomauttaa, että jos aarian kuulee ensi kertaa, sitä ei osaisi arvata Beethovenin säveltämäksi. – Yleensä Beethovenin musiikki on vaikeaa laulaa varsinkin sopraanolle, mutta tämä sävellys on hyvin laulajaystävällinen ja sävelletty italialaiseen tyyliin. Kunpa hän olisi säveltänyt enemmänkin tällaista! Baxter toteaa. Paavali Jumppasen kevään konserteissa seurataan Beethovenin kasvua nuoresta lahjakkuudesta wieniläisten suosikkisäveltäjäksi. Syksyn konsertit Jumppanen on rakentanut temaattisesti siten, että sarja käsittelee Beethovenin erilaisia vaikutteita: yhteiskuntaa ja maailmaa Beethovenin aikana sekä säveltäjän läheisiä. Jumppanen on kuvannut Beethovenin pianosonaatteja sävellyslaboratorioksi, jossa säveltäjä työsti erilaisia ratkaisuja ennen niiden päätymistä sinfonioihin ja muihin suurempiin sävelteoksiin. Pianistille pianosonaatit edustavat lähes koko kirjoa vaativuustasoltaan. Helpoimpia sonaatteja piano-oppilaat harjoittelevat musiikkiopistoissa jo melko varhaisessa vaiheessa, ja haastavimmat ovat pianokirjallisuuden vaikeimpien teosten joukossa. Sarjan ensimmäisen konsertin Jumppanen aloittaa Pateettisella sonaatilla , kappaleella, jonka moni aikalainen kuuli Beethovenilta ensimmäisenä, sillä siitä tuli wieniläiskodeissa valtavan suosittu teos, oman aikansa hittisävelmä. Ludwig van Beethovenin (1770–1827) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 250 vuotta. Pori Sinfonietta esittää Beethovenin musiikkia tänä keväänä osana kahta konserttia. Rakkaudella Wienistä -konsertti on Promenadisalissa to 16.1. klo 19. Beethovenin Sinfonia nro 6 ”Pastoraali” kuullaan Four Seasons -konsertissa 27.2. Porin Teljän seurakunta ja Palmgren-konservatorio järjestävät pianisti Paavali Jumppasen Beethovenin tarina -konserttisarjan. Jumppanen soittaa kahdeksassa konsertissa kaikki Beethovenin 32 pianosonaattia. Beethovenin tarina -konserttisarjassa kuvataan wieniläismestarin elämää temaattisissa konserteissa, joissa säveltäjän tarina etenee löyhän kronologisesti. Konsertit alkavat Teljän kirkossa klo 18, ja kunkin konsertin esittely alkaa klo 17. Kevään konsertit ovat 19.1. Wienin valloittaja, 16.2. Kuriton oppipoika, 4.4. Valloittava virtuoosi ja 3.5. Lyyrikko.